23.8.2024
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen – mitä muutosvaiheessa pitää huomioida?
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Uutta arvonlisäverokantaa tullaan soveltamaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, joiden verokanta on nyt 24 prosenttia. Mitä muutosvaiheessa pitää huomioida? Katso video ja tutustu ohjeisiin vero.fi:ssä. Yleisen verokannan korotus ei vaikuta niihin tavaroihin ja palveluihin, joihin sovelletaan alennettuja verokantoja (14 % ja 10 %).
Katso video:
Yleinen alv-prosentti nousee 1.9.2024 (Youtube)
Tutustu ohjeeseen:
Yleisen alv-prosentin muutos 1.9.2024 – ilmoitusohjeet (vero.fi)
Lähde: Verohallinto
5.8.2024
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa. Ohje käsittelee henkilökuntaetuja yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Ohjeen verovapaata työterveyshuoltoa koskeva luku 3.2 on muokattu kokonaisuudessaan.
Merkkipäivälahjoja koskevaan lukuun on lisätty uusi luku 3.4.1.3, jossa käsitellään osakeyhtiön omistajien merkkipäivälahjoja. Työnantajan järjestämää hierontaetua koskevaan lukuun 3.5.2.9 on täsmennetty edun kattaman hieronnan sisältöä ja määrää.
Koko artikkelin löydät tästä linkistä.
Lähde: Verotieto Oy
5.7.2024
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Verohallinto on julkaissut ohjeen, jossa selvitetään esimerkkien avulla, miten tavaran sekä palvelun myynnissä arvonlisävero kohdistetaan ja miten se ilmoitetaan.
Alvia ilmoitettaessa on hyvä huomata, että veron suorittamisvelvollisuus ei määritä sitä, mille verokaudelle arvonlisävero ilmoitetaan. On mahdollista joutua ajallisen kohdistamisen säännösten vuoksi ilmoittamaan 24 %:n myyntiä esimerkiksi syyskuulle tai 25,5 prosentin myyntiä elokuulle.
Esimerkki: Asiakas tilaa uuden auton elokuussa 2024. Auto luovutetaan hänelle syyskuussa 2024, ja asiakas maksaa auton luovutuksen yhteydessä. Auton myyntiin sovellettava verokanta on 25,5 %. Merkitystä ei ole sillä, milloin auto on tilattu, kauppasopimus allekirjoitettu tai auto rekisteröity. Verokanta määräytyy auton toimitusajankohdan perusteella.
Verohallinnon koko ohjeen esimerkkeineen löydät tästä linkistä.
Lähteet: Verotieto Oy, Verohallinto
19.6.2024
Pienten yritysten alv-velvollisuus muuttuu 1.1.2025 – vähäisen toiminnan raja nousee 20 000 euroon
Jos yrityksen liikevaihto jää alle 20 000 euroon, sen ei vuoden 2025 alusta lähtien tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi eikä periä asiakkailtaan arvonlisäveroa. Tällä hetkellä raja on 15 000 euroa.
Alvin alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa.
Kyse on arvonlisäverolakiin tulevasta muutoksesta, jota ei ole vielä vahvistettu.
Koko uutinen Verohallinnon sivuilla.
27.5.2024
Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu
Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa. Samalla suomalaisyrityksille tulee mahdollisuus hyödyntää sen EU-maan alv-vapautusta, johon ne myyvät tuotteitaan tai palveluitaan. Hallitus on antanut asiasta lakiesityksen 24.5.2024.
Alarajahuojennus on verohelpotus niille yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa. Alarajahuojennusta haki vuonna 2023 kaikkiaan 80 000 yritystä.
Alarajahuojennusta voi vielä hakea vuodelta 2024. Alarajahuojennusta haetaan tilikauden viimeisellä alv-ilmoituksella.
Lakimuutos johtuu EU:n pienyritysdirektiivistä, joka poistaa alv:n alarajahuojennukset EU-jäsenmaissa. Suomi on ainoa maa, jossa alv:n alarajahuojennus on tällä hetkellä käytössä.
Lähde: Verohallinto
26.4.2024
Työnantajan varsinaisella työpaikalla tarjoama ateria
Verohallinnon ohjeen Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa lukuun 2.2 on täsmennetty, milloin työnantaja voi kustantaa aterian verovapaasti palkansaajan varsinaisella työpaikalla
Jos palkansaaja saa varsinaisella työpaikalla työskennellessään työnantajan kustantaman aterian, kyse on pääsääntöisesti palkansaajan veronalaisesta edusta.
Kuitenkin tilaisuuden luonne voi vaikuttaa varsinaisella työpaikalla tarjotun aterian veronalaisuuteen. Esimerkiksi varsinaisella työpaikalla järjestettävissä henkilökunnan virkistystilaisuuksissa työnantaja voi tarjota henkilökunnalle aterian verovapaasti, jos tilaisuus täyttää verovapaan virkistystoiminnan edellytykset.
Myös silloin, jos kyseessä on työnantajaan nähden ulkopuolisiin tahoihin suuntautuva neuvottelu-, edustus- tai muu vastaava tilaisuus, siitä aiheutuvien kulujen katsotaan kuuluvan työnantajalle, eikä palkansaajalle muodostu työnantajan tällaisen tilaisuuden yhteydessä kustantamasta ateriasta veronalaista etua, vaikka palkansaaja ei olisikaan työmatkalla.
Lähde: Verotieto Oy
25.4.2024
Vahingonkorvaukset verotuksessa
Verohallinto on julkaissut ohjeen Vahingonkorvaukset verotuksessa. Ohjeessa käsitellään vahingon- ja vakuutuskorvauksia, niiden veronalaisuutta ja veronalaisen korvauksen tulolajia henkilöverotuksessa. Vahingon- ja vakuutuskorvaukset voivat olla verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa.
Vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi elatuksen vähentymisestä. Muut vahingonkorvaukset ovat siis lähtökohtaisesti verovapaita.
Sopimussakko liittyy sopimuksen rikkomiseen. Sopimussakko on sopimuksessa ennalta sovittu korvaus sopimuksen rikkomisesta eikä sopimussakon määrä sinänsä perustu vahingon määrään.
Sopimussakkona saatu suoritus on saajalle pääomatuloa, jos se liittyy omaisuuden luovutukseen, omaisuuden tuottoon tai muuhun varallisuuden kerryttämään tuloon. Muussa tapauksessa tulo on ansiotuloa. Sopimussakko on veronalaista, vaikka sen perusteena oleva tulo olisi verovapaa.
Lähde: Verotieto Oy
23.2.2024
OmaVeron käyttövinkkejä Verohallinnolta
Yrittäjän on hyvä tarkistaa yrityksensä OmaVero ainakin kerran viikossa, esim. joka maanantaiaamu.
Verohallinto on julkaissut OmaVero-palvelun ohjeita ja käyttövinkkejä.
Ohjeet löytyvät vero.fi-verkkosivuilta pdf-muodossa, joten ne on helppo esimerkiksi tallentaa selaimeen suosikeiksi. Uusista ohjeista kannattaa katsoa läpi esimerkiksi nämä:
- Saldotiedot ja maksaminen OmaVerossa. Ohje sisältää esimerkiksi käyttötapaukset maksujärjestelyjen ja käyttämättömien hyvitysten näkymisestä OmaVerossa sekä tiivistelmän eri viitenumerojen käyttämisestä ja maksujen kohdistumisesta.
- OmaVeron käyttövinkkejä. Tämä ohje sisältää yleisiä käyttöohjeita OmaVerossa navigointiin ja asiakkaiden tietojen tarkistamiseen. Ohjeessa myös yksinkertaiset vinkit siihen, mistä löytyvät asiakkaan vanhat annetut veroilmoitukset ja verotuspäätökset.
Verohallinnolta on lähiaikoina tulossa myös ohjeita tapahtumahaun ja kauden tapahtumien käsittelyyn, tapahtumaotteen ja yhteenvetokirjeen käyttämiseen sekä valtuutetun käyttäjän etusivun käyttämiseen. Monet ohjeista julkaistaan videolla.
Kaikki Omavero-ohjeet on koottu yhdelle sivulle.
Lähde: Taloushallintoliitto
13.1.2024
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat nyt maksaa verkkolaskulla myös ennakko- ja jäännösveron
1.1.2024 lähtien liikkeen- ja ammatinharjoittajat ovat voineet maksaa verkkolaskulla kiinteistöveron lisäksi myös ennakkoveron ja jäännösveron.
Jos liikkeen- tai ammatinharjoittajan verkkolaskuosoite on Tieken osoitteistossa, Verohallinto saa siitä tiedon automaattisesti ja lähettää veroista verkkolaskun. Verkkolaskua ei siis tarvitse erikseen tilata Verohallinnolta.
Jos olet aiemmin kieltäytynyt Verohallinnon verkkolaskuista, mutta haluaisit nyt saada veroista verkkolaskun, poista kielto OmaVeron Asiakastiedot-välilehdeltä.
Lue lisää verkkolaskusta Verohallinnon sivuilta.
20.12.2023
8.12.2023
VEROTUS: JOULULAHJAT HENKILÖKUNNALLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE
Joululahjat henkilökunnalle
Joululahjat ovat verovapaita eli ns. vähäisiä muita lahjoja, kunhan ne annetaan koko henkilökunnalle ja ne täyttävät tietyt edellytykset.
Lisää linkissä (ks. kohta 3.4.2 Muut lahjat, jossa mm. lahjakortteja koskeva ohje):
Joululahjat yhteistyökumppaneille
Yhteistyökumppaneille annettavissa lahjoissa jaottelu kulkee mainos- ja edustuslahjojen välillä.
Mainoslahjalle annetaan samanlaisena usealle eri taholle. Mainoslahjan arvonlisäverollinen hinta saa olla korkeintaan 50 euroa, ja yritys voi myös vähentää mainoslahjan verotuksessaan.
Edustuslahja on erikseen valittu ja henkilökohtaisempi kuin usein yrityksen logon tai nimen sisältävä mainoslahja. Esimerkiksi konjakki- ja viinipullojen sekä muiden alkoholilahjojen on katsottu verotuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti edustamiseen. Edustuslahjan hinnasta yritys saa vähentää verotuksessaan puolet, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole.
27.10.2023
Eläkeyhtiö myöntää: YEL-työtulolaskurissa on korjattavaa – Tärkeä viesti YEL-vakuutetulle yrittäjälle
Elon vakuutusjohtaja Harri Kangaskosken mukaan 80 prosentille yrittäjistä on tehty 4 000 euron korotus YEL-työtuloon, jonka perusteella YEL-maksu määräytyy.
Muutosta eläkevakuuttajan tekemään päätökseen on hakenut Elon kohdalla noin viisi prosenttia YEL-vakuutetuista. Muutospyynnöistä noin puolet on oikaistu eläkeyhtiön omalla päätöksellä. Toinen puoli on edennyt Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Kyseessä on oikeusaste, jossa jokainen tapaus ratkaistaan puolueettomasti. Käsittelyajat ovat Kangaskosken mukaan joitakin kuukausia.
YEL-työtulolaskuria korjataan
Työeläkevakuuttaja käyttää YEL-työtuloa määritellessään apuna YEL-työtulon laskentapalvelua, jonka Eläketurvakeskus julkaisi vuoden 2022 syksyllä. Suomen Yrittäjät on kritisoinut laskurin soveltuvuutta YEL-työtulon tarkistamisessa.
Suomen Yrittäjien tietoon on tullut muun muassa tapauksia, joissa sivutoimisen yrittäjän YEL-työtuloksi on määritelty yrityksen liikevaihto.
Käy työtuloehdotus tarkasti läpi
Asiakkaalla on aina mahdollisuus esittää oma näkemyksensä siitä, mikä hänen YEL-työtulonsa todellisuudessa on. YEL-työtulon tarkistuksessa voi syntyä vääriä tulkintoja. Sen takia on tärkeää, että yrittäjä tarkistaa aina työtuloehdotuksensa.
Työtulojen tarkistuskierros jatkuu ensi vuonna. Silloin tarkastelussa ovat 15 000–25 000 euron työtulot. Kangaskosken mukaan yrittäjän on syytä huomioida, että seuraavan tarkistuksen ajankohtana aikaisempi ehdotus voi olla vanhentunut.
Koko uutinen tässä linkissä.
25.10.2023
Uutta oikeuskäytäntöä
Virtuaalivaluutan luovutusvoitto voitiin laskea fifo-periaatteen avulla
A on tekemässään ennakkoratkaisuhakemuksessa kysynyt, voiko hän soveltaa virtuaalivaluuttoja koskevan luovutusvoiton laskennassa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 1984-B-II-581 vahvistettua keskihintamenetelmää.
Verohallinto on antamassaan ennakkoratkaisussa katsonut, että Verohallinnon linjauksen mukaisesti virtuaalivaluutat katsotaan luovutetuksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu, ellei asiassa muuta näytetä. Virtuaalivaluuttoja koskevan luovutusvoiton laskennassa ei voida soveltaa hakemuksessa kuvattua keskihintamenetelmää.
A on valittanut annetusta ennakkoratkaisusta. Asiassa oli siten hallinto-oikeudessa ratkaistavana, tuleeko A:n virtuaalivaluuttaa koskevat luovutusvoitot laskea niin sanottua FIFO-periaatetta käyttäen, jolloin virtuaalivaluutat katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä kuin ne on saatu (First In First Out), vai A:n vaatimalla tavalla Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta 1984-B-II-581 ilmenevää keskihintamenetelmää käyttäen, jolloin A:n katsotaan luovuttavan suhteessa yhtä suuren osuuden kaikista eri saannoilla saamistaan virtuaalivaluutoista.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Kun otetaan huomioon millaisia tilanteita varten tuloverolain 47 §:n 4 momentin säännös ja siitä ilmenevä FIFO-periaate on säädetty, virtuaalivaluutan erityispiirteet sekä verotuksen yleinen yhdenmukaisuuden vaatimus, hallinto-oikeus katsoi, että virtuaalivaluuttojen luovutusjärjestystä ratkaistaessa on noudatettava samoja periaatteita kuin ratkaistaessa arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien osakkeiden, sijoitusrahaston rahasto-osuuksien ja yhteissijoitusyrityksen osuuksien luovutusjärjestystä. Näin ollen tuloverolain 46 §:n 1 momenttia sovellettaessa virtuaalivaluutat on katsottava luovutetuiksi, jollei valittaja muuta näytä, siinä järjestyksessä kuin ne on saatu.
Itä-Suomen hallinto-oikeus 16.10.2023 T:2306/2023 (ei lainvoimainen)
Lähde: Verotieto Oy
2.10.2023
TiliSymille Suomen Vahvimmat Kulta -sertifikaatti
Suomen Vahvimmat Kulta -sertifikaatti myönnetään yritykselle, jolla on erinomainen luottoluokitus. Sertifikaatti kertoo yrityksen positiivisista taloudellisista tunnusluvuista, luottokelpoisuudesta ja taustatiedoista sekä luotettavasta maksukäyttäytymisestä. Sertifikaatti on myös merkki yrityksen vakavaraisuudesta.
TiliSym kiittää asiakkaitaan, työntekijöitään ja yhteistyökumppaneitaan kasvun mahdollistamisesta. Jatketaan vahvaa kasvua yhdessä!
21.9.2023
Peitelty osinko
Verohallinto on julkaissut ohjeen Peitelty osinko. Peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeen lukua, joka käsittelee osakkaan yksityismenoja, on päivitetty (luku 5.2.2). Lukuun on lisätty kannanotto tilanteesta, jossa yhtiön maksamat osakkaan yksityistalouden menot liittyvät osakkaan tulonhankkimistoimintaan:
"Jos yhtiö on maksanut osakkaan puolesta sellaisia menoja, jotka liittyvät osakkaan tulonhankkimistoimintaan, osakas saa vähentää peitellyn osingon määrän tulonhankkimiskuluna samalla tavalla kuin osakas olisi itse maksanut menon. Osakas saa edellä mainitussa tilanteessa vähentää tulonhankkimiskuluna koko peitellyn osingon määrän riippumatta siitä, onko peitelty osinko ollut kokonaan vai osittain veronalaista. Verovuodesta 2023 alkaen peitelty osinko on kokonaan veronalaista. Ennen verovuotta 2023 peitellystä osingosta 25 prosenttia oli pääsääntöisesti verovapaata."
Lähde: Verotieto Oy
17.8.2023
YEL-työtulojen tarkistukset alkavat pian toden teolla – Ota nämä huomioon!
YEL-työtulojen laaja tarkistusprosessi alkaa syys-lokakuussa. Asiantuntija kertoo, mitä tämä tarkoittaa.
Yrittajat.fi kysyi työtulojen tarkistusprosessin etenemistä Työeläkeyhtiö Elosta. Yhtiön viestinnästä kerrotaan, että ennen kesälomia lähestyttiin noin 2 000 yrittäjää, mutta syys-lokakuussa työtuloja aletaan tarkistaa täydellä painolla.
Elo ottaa asiakkaisiinsa yhteyttä paperisella kirjeellä ja sähköpostitse. Tämän jälkeen yrittäjällä on mahdollisuus reagoida ehdotukseen kahden viikon sisällä.
Yrittäjän kanta huomioidaan
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa YEL-työtulon määräytymisperusteista.
– Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanoksen arvoa, jonka mittarina on yhtä pätevälle ulkopuoliselle samasta työstä maksettava palkka. Jos työtulo on ollut lain edellyttämällä tasolla ennen lain muuttumista, ei siihen tarkastuksessa tule muutosta, jos työpanos tai sen arvo ei ole muuttunut.
Eläkeyhtiöt käyttävät tarkistuksissa apunaan alan sisäisesti rakentamaa työtulosuosituksen laskentapalvelua. Kyseinen laskuri on kuitenkin vain apuväline, jolla eläkelaitos arvioi YEL-työtuloa toimialan keskimääräisten liikevaihto- ja palkkatietojen perusteella.
– Laskurin lopputulos ei ole yrittäjän eläkelain mukainen YEL-työtulo, vaan antaa lähtökohdan keskustelulle. Sen lisäksi eläkeyhtiön tulee YEL-työtuloa vahvistaessaan huomioida myös kaikki yrittäjän työpanoksestaan ja sen arvosta kertovat seikat, Yrittäjien Hellstén painottaa.
Näin paljon työtuloa saa korottaa
Yrittäjän kannattaa käydä tarkasti läpi eläkeyhtiön tarkistama työtulo. Jos yrittäjän työpanoksen arvo ei yrittäjän näkemyksen mukaan vastaa korotuksen jälkeistä lopputulosta, hän voi esittää omat näkemyksensä työpanoksen arvosta, näkemystään tukevat seikat ja yritystoiminnan tunnusluvut. Eläkeyhtiön on lopullista päätöstä tehdessään huomioitava kaikki sen saama selvitys yrittäjän työpanoksen arvosta, ja arvioitava sen merkitys työtulon määrittämisessä. Eläkeyhtiöltä tulleen, YEL-suosituksen sisältämän yhteydenoton jälkeen yrittäjällä on kaksi viikkoa aikaa reagoida.
Jos yrittäjä ei reagoi, eläkeyhtiö voi vahvistaa yrittäjälle uuden suosituksen mukaisen YEL-työtulon. Se astuu voimaan työtuloehdotuksen lähettämistä seuraavan toisen kuukauden alusta lähtien.
YEL-työtuloa voidaan korottaa ensimmäisellä ja toisella tarkistuskerralla enintään 4 000 euroa. Tämän verran eläkeyhtiö voi enintään korottaa työtuloa ilman yrittäjän suostumusta, jos korottamatta jättämiselle ei ole perusteita.
YEL-työtulon 4 000 euron korotus merkitsee vakuutusmaksussa noin 80 euron korotusta YEL-vakuutuksen kuukausimaksuun.
Koko uutinen linkissä: Suomen Yrittäjät
5.8.2023
Sähköalan väliaikainen voittoverolaki
Verohallinto on julkaissut ohjeen Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaiset voittoverot.
Voittoverolain tavoitteena on leikata sähkön hinnan noususta aiheutuneita sähköalan yritysten kasvaneita voittoja väliaikaisella valtiolle suoritettavalla verolla. Voittoverolain perusteella sähkön tuottajille ja sähkön myyjille määrätään ylimääräisen voiton vero. Vero määrätään voitosta maksettavan tuloveron lisäksi. Sähköalan voittoveron suuruus on 30 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton. Verovelvollisuus ei koske vähäistä sähköliiketoimintaa.
Myös eräiden fossiilisten polttoaineiden alalla toimivien yritysten voittoihin kohdistetaan väliaikainen voittovero. Fossiilisten polttoaineiden alan voittoveron määrä on 33 prosenttia voittoverolaissa säädetyn vertailurajan ylittävästä voitosta.
Voittoverolaki on väliaikainen ja sitä sovelletaan verovuonna 2023 tai verovuonna 2024.
Lähde: Verotieto Oy
4.7.2023
Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa
Verohallinto on julkaissut 3.7.2023 päivätyn ohjeen Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty.
Lukuun 6.5, joka käsittelee yhteisöhankinnasta suoritettavan arvonlisäveron vähennysoikeutta, on lisätty viittaus korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO 2023:30.
Kun ostaja on käyttänyt ostoa tehdessään hänelle Suomessa annettua arvonlisäverotunnistetta ja ostaja ilmoittaa yhteisöhankinnan ja siitä suoritettavan arvonlisäveron turvaverkkosäännöksen nojalla Suomessa, mutta tavaran kuljetus on päättynyt johonkin toiseen EU-maahan, ostajalla ei ole vähennysoikeutta Suomeen suorittamastaan yhteisöhankinnan arvonlisäverosta. Korkein hallinto-oikeus vahvisti tämän tulkinnan vuosikirjapäätöksessään KHO 2023:30.
Ohjeen lukuun 8.3.1 on tehty täsmennys kolmikantakaupan yksinkertaistamissäännöksen soveltamisen edellytyksistä käännettyä verovelvollisuutta koskevan merkinnän osalta.
Lähde: Verotieto Oy
9.6.2023
Yhtiölainan käsittely asuntosijoittajan tilinpäätöksessä
Kirjanpitolautakunta on julkaissut lausunnon Yhtiölainallisten asunto-osakkeiden käsittelystä asuntosijoittajan tilinpäätöksessä (linkki).
Kirjanpitolautakunta suosittaa (KILA 2023/2049), että osakkeisiin kohdistuva yhtiövelan määrä ilmoitetaan liitetietona, jos asuntosijoittajalla on oman pääoman määrän kuvaamiseksi tai muutoin oikean ja riittävän kuvan kannalta tarpeen antaa tilinpäätöksensä käyttäjille lisätietoja omistetuista asunto-osakkeista (sekä vaihto-omaisuuteen että pysyviin vastaaviin merkityistä). Niin ikään tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa ilmoittaa osakkeiden velaton käypä arvo, mikäli se on tiedossa, sekä omaisuuserien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen positiivinen tai negatiivinen erotus, joka saadaan, kun käyvästä arvosta vähennetään osakkeiden hankintameno lisättynä niihin kohdistuvan yhtiölainan määrällä.
Lähde: Verotieto Oy
25.5.2023
Saamisten arvonalentumisen vähennyskelpoisuus
Verohallinto on julkaissut ohjeen Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa (linkki).
Velkasaatavan arvonalentumisen lopullisuus EVL-tulolähteessä
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty saamisen arvonalenemisen lopullisuutta käsittelevän kappaleen (4.1) osalta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2022:108 perusteella. Saamisen arvonalenemista pidettiin lopullisena myös silloin, kun velkasaatavaa on leikattu yrityksen saneerauksesta annetun lain (YSL) mukaisessa yrityssaneerausmenettelyssä vahvistetussa maksuohjelmassa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan saneerausmenettelyssä leikatun velkasaatavan arvonalentumista voitiin pitää lopullisena, vaikka vahvistetun saneerausohjelman ehtojen perusteella leikattu saneerausvelka oli mahdollista maksaa velkojalle takaisin ja velallisen oli mahdollista hankkia lisää pääomaa ja tervehdyttää toimintansa.
Lähde: Verotieto Oy
17.4.2023
Automaattinen päätöksenteko verotus- ja tulliasioissa
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka mahdollistavat Verohallinnon ja Tullin automaattisen päätöksenteon oikaisuvaatimusten käsittelyssä ja tietyissä muissa asioissa. Verovelvollisten oikeusturvaa parannetaan oma-aloitteisten verojen myöhästymismaksun määräämismenettelyssä. Lisäksi yhtenäistetään Verohallinnon menettelyä rekisteröintiä ja verokausia koskevien päätösten antamisessa.
Automaattista päätöksentekomenettelyä koskevat säännökset tulevat voimaan 1.5.2023 ja niitä sovelletaan 1.11.2024 alkaen. Verohallinnossa automaatiossa tapahtuva käsittely tarkoittaa kaavamaisesti ratkaistavissa olevien veroasioiden käsittelyä ja ratkaisemista koneellisesti ilman, että virkailija tekee asiassa nimenomaista päätöstä. Hallintopäätöksessä tulee olla tieto siitä, että asia on ratkaistu automaattisessa käsittelyssä sekä tieto siitä, missä tiedonhallintalain mukainen käyttöönottopäätös on saatavilla. Verohallinto toteuttaa vaatimuksen lainsäädännön siirtymäajan puitteissa.
Tarkemmat tiedot Verohallinnon sivuilla
24.3.2023
Verohallinnon ohje tutkimus- ja kehittämisvähennyksestä
Odotettu ohje uudesta tutkimus- ja kehittämismenojen yhdistelmävähennyksestä on julkaistu Verohallinnon ohjeena 22. maaliskuuta.
Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 prosenttia yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Yleisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2023.
Toinen osa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 prosenttia verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024. Kun ohjeessa kerrotaan yhtä aikaa sekä yleisestä että ylimääräisestä lisävähennyksestä, käytetään käsitettä yhdistelmävähennys tai monikkomuotoa lisävähennykset.
Yhdistelmävähennyksen laki on pysyvä. Yhdistelmävähennyksen lisäksi on voimassa määräaikainen laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyövähennyksestä.
Koko uutinen ja linkki Verohallinnon syventävään ohjeeseen Taloushallintoliiton sivuilla.
2.2.2023
Korotetut poistot 2020 - 2025
Verohallinto on julkaissut ohjeen Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020–2025. Ohjetta on päivitetty, koska korotetuista poistoista annetun lain soveltamisaikaa on jatkettu siten, että lakia sovelletaan verovuosien 2020–2023 lisäksi myös verovuosien 2024 ja 2025 verotuksessa.
Korotetun poiston kohteena olevan koneen tai laitteen on oltava verovelvollisen uutena hankkima sekä lain voimassaoloaikana käyttöönotettu. Poistot saavat olla verovuonna enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta.
Korotetun poiston voivat tehdä lain soveltamisalaan kuuluvasta koneesta tai laitteesta kaikki elinkeinotoimintaa harjoittavat verovelvolliset, kuten liikkeen- ja ammatinharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja osakeyhtiöt.
Linkki Verohallinnon ohjeeseen.
23.1.2023
Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen Verohallinnolle
Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen: Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös. Aiempaa saman nimistä ohjetta on täsmennetty.
Ennakkoratkaisuhakemus. Verohallinto voi antaa verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta ennakkoratkaisun yksilöityyn verotusta koskevaan kysymykseen. Verohallinnon ennakkoratkaisun antamisen tarkoituksena on mahdollistaa se, että verovelvollinen voi itselleen tärkeässä tai poikkeuksellisessa tilanteessa saada ennakolta tiedon siitä, miten Verohallinto tulee menettelemään kysytyn asian verotuksessa.
Koko ohje linkissä.
Lähde: Verohallinto13.1.2023
Näin parannat yrityksesi tietoturvaa
Perusjutuilla pääsee pitkälle, sanoo Cult Security Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Maria Bique.
1. Hanki salasanojen hallintaohjelma
Tämä on tärkein keino suojautua. Jos yrityksellä on työntekijöitä, yrityksen pitäisi tarjota salasanojen hallintaohjelmisto koko henkilöstölle. Moni palveluntarjoaja mahdollistaa myös sen, että työntekijöiden perheet pystyvät käyttämään hallintaohjelmaa.
2. Käytä monivaiheista tunnistautumista
Niin henkilökohtaisille kuin yrityksen tärkeille tileille on kaikille hyvä olla monivaiheinen tunnistautuminen. Yritys henkilöityy usein yhteen tai useampaan henkilöön, jolloin pelkästään se, että yksityinen sometili kaapataan ja sitä käytetään väärin, voi olla iso riski yritykselle.
Tärkeän tiedon pitäisi olla tallessa useammassa välineessä, eikä vain esimerkiksi yhdessä kännykässä. Mikäli puhelin varastetaan, myös yrityksen tiedot viedään samalla. Puhelimen varastaminen saattaa myös estää pääsyn yrityksen tärkeille tileille, jos monivaiheinen tunnistautuminen on kytketty puhelimeen, eikä varakoodeja ole muualla tallessa.
3. Eri verkot eri tarkoituksiin
Jos yrittäjä tekee töitä esimerkiksi kotitoimistolla, yritykselle olisi hyvä olla olemassa oma verkkonsa, lapsille ja privaattikäytölle taas omansa.
4. Salli Patentti- ja rekisterihallituksen sähköiset ilmoitukset
PRH:n sivuilla on hyvä säätämässä asetuksensa niin, että vain sähköinen asiointi vahvoine tunnistautumisineen on mahdollista. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että oma sähköpostiosoite on ajan tasalla. Näin kukaan ei voi kaapata yritystäsi PRH:n kautta. Jos firman kaupparekisteritiedot muuttuvat, eikä niitä ole itse muuttanut, pystyt reagoimaan nopeasti, kun saat asiasta ilmoituksen.
5. Pysy ajan tasalla
Pieni yrityskin pystyy ostamaan tietoturvakoulutuksia. Lisäksi paras tapa saada työntekijät välittämään tietoturvasta on välittää heidän tietoturvastaan, eli tarjota työntekijöille ja heidän perheilleen tietoturvapalveluja. Usein haavoittuvuudet löytyvät vapaa-ajan tietoturvasta.
Koko juttu linkissä
27.12.2022
Uutta oikeuskäytäntöä
Myöhästymismaksun määräämiselle ei ollut perusteita kun aikaisempaa ilmoitusta korjattiin
Yhtiö oli antanut verokaudelta 6/2018 arvonlisäveron veroilmoituksen, jossa palautukseen oikeuttavaksi arvonlisäveron määräksi oli ilmoitettu 111 395 euroa. Tämän jälkeen yhtiön antamassa ensimmäisessä oikaisuilmoituksessa palautukseen oikeuttavaksi arvonlisäveron määräksi oli ilmoitettu 1 813 359 euroa. Ilmoitettua määrää ei ollut palautettu yhtiölle, vaan Verohallinto oli pyytänyt yhtiöltä lisäselvitystä verokauden vähennettävistä arvonlisäveroista. Yhtiö oli selvityspyyntöön antamansa vastauksen liitteenä antanut toisen oikaisuilmoituksen, jossa palautukseen oikeuttavaksi arvonlisäveron määräksi oli ilmoitettu 1 587 512 euroa. Toisella oikaisuilmoituksella palautukseen oikeuttavan veron määrä oli alentunut 225 847 eurolla ensimmäiseen oikaisuilmoitukseen verrattuna. Verohallinto oli määrännyt yhtiölle myöhästymismaksua kaksi prosenttia 225 847 eurosta.
Asiassa oli ratkaistava, oliko yhtiölle voitu määrätä myöhästymismaksua sen antaman arvonlisäveron toisen oikaisuilmoituksen perusteella tilanteessa, jossa yhtiöllä ei ollut todellista maksettavaa arvonlisäveroa, vaan se oli ollut edelleen oikeutettu arvonlisäveron palautukseen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että erityisesti sanktioluonteisista hallinnollisista seuraamuksista säätämistä koskeva täsmällisyysvaatimus huomioon ottaen oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 36 §:n 2 momentin mukaiselle myöhästymismaksun määräämiselle yhtiölle ei ole ollut perustetta. Hallinto-oikeuden, verotuksen oikaisulautakunnan ja Verohallinnon päätökset kumottiin ja määrätty myöhästymismaksu poistettiin.
KHO 23.12.2022 T:H3774 eli vuosikirjassa KHO:2022:149
Lähde: Verotieto Oy
16.12.2022
Peruskorko nousee
Valtiovarainministeriö on vahvistanut ensi vuoden tammi-kesäkuun peruskoroksi 2,5 %. Peruskorko on viime heinäkuusta alkaen ollut 0,00 prosenttia.
Peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.
Lähde: Verotieto Oy
25.11.2022
Määräaikaiset alv-muutokset: sähkö ja henkilökuljetukset
Sähkön myyntiin sovellettava arvonlisävero alenee määräaikaisesti 24 prosentista 10 prosenttiin 1.12.2022 ja on voimassa huhtikuun loppuun 2023. Veronalennus koskee vain sähkön myyntiä – sähkön siirron arvonlisävero pysyy ennallaan. Myös sähköverolle maksettava arvonlisävero määräytyy edelleen yleisen verokannan mukaan.
Kotimaan henkilökuljetusten arvonlisävero muuttuu nykyisestä 10 prosentista nollaverokannan alaiseksi vuoden 2023 alusta huhtikuun loppuun. Nollaverokantaa sovelletaan kaikkiin nykyisin verollisiin henkilökuljetuspalveluihin, esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin.
Ennen vuodenvaihdetta kertyneistä ennakkomaksuista on suoritettava vero 10 prosentin mukaan, vaikka kuljetus suoritettaisiin määräaikaisen veronalennuksen aikana.
1.1.2023–30.4.2023 aikana maksettu ennakkomaksu on vapautettu verosta, vaikka kuljetussuoritus tapahtuisi vasta heinäkuussa 2023. Alv-rekisteröity palvelun myyjä saa edelleen vähentää palvelujen tuottamiseen sisältyneen arvonlisäveron alv-ilmoituksellaan.
Lisätietoa: Laki arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta
Lähde: Taloushallintoliitto
17.11.2022
Kilometrikorvaukset ja päivärahat 2023
- Kilometrikorvaus 53 senttiä / kilometri
- Kokopäiväraha (yli 10 h) 48 euroa
- Osapäiväraha (yi 6 h) 22 euroa
Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden
- vähintään 2 tunnilla 22 euroa
- yli 6 tunnilla 48 euroa
Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.
Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.
Tarkemmat ohjeet ja mm. ulkomaanpäivärahat tässä linkissä
Lähde: Verohallinto
11.11.2022
Vuoden 2023 työeläkevakuutusmaksut
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2023 työeläkevakuutusmaksut.
Vuonna 2023 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,84 prosenttia palkasta. Maksu sisältää vuonna 2020 voimassa olleen tilapäisen työnantajamaksun alennuksen toisen takaisinmaksuerän 0,44 prosenttiyksikköä.
Työnantajan keskimääräinen TyEL-maksu vuonna 2023 on noin 17,4 prosenttia.
Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2022.
Lähde: Verotieto Oy
22.10.2022
Varaudu! Tekaistu kaupparekisteri-ilmoitus voi johtaa yrityksen kaappaamiseen
Rikolliset voivat käyttää kaupparekisteriä hyväkseen tehdessään identiteettivarkauksia, yrityskaappauksia ja petoksia. Kaappaus voi tulla yrittäjän tietoon vasta sattumalta. Yrittäjien asiantuntija opastaa, miten riskeihin kannattaa varautua.
Uutisoimme äskettäin tapauksesta, jossa yrityksen hallituksen kokoonpano vaihdettiin kaupparekisteritietoihin yrittäjän tästä tietämättä. Asia paljastui yrittäjälle sattumalta. Yritysten "kaappaamiset" voivat tapahtua esimerkiksi niin, että rikollinen tekeytyy yrittäjäksi tai hallituksen jäseneksi, ja vaihtaa itsensä hallituksen jäseneksi kaupparekisteriin tehtävällä muutosilmoituksella.
Kyseisissä tapauksissa yrittäjä ei välttämättä saa tietää muutoksesta ajoissa. Pahimmassa tapauksessa tekaistu hallitus on ehtinyt aiheuttaa haittaa yritykselle esimerkiksi tekemällä tilauksia tekaistuilla tiedoilla.
Yrittäjä voi seurata yrityksestään tehtäviä muutosilmoituksia ja reagoida niihin nopeasti. Edellytyksenä on, että yrityksen sähköpostiosoite on kaupparekisterissä. Tällöin yrittäjä saa kaupparekisteriltä sähköpostiviestin noin tunnin kuluessa siitä, kun rikollisen tekemä ilmoitus on saapunut rekisteriviranomaiselle.
Koko uutinen Suomen Yrittäjien sivuilla
30.9.2022
81-vuotias Heimo Roselli antaa vinkin, jonka oppi lamavuosina
81-vuotias Heimo Roselli kehitti mullistavan teräksen, jota kadehditaan maailmalla. Nyt hän antaa vinkin, jonka oppi lamavuosina.
– Nytkin elämme aikaa, jolloin kaikki yllätykset ovat mahdollisia. Etukäteen ei voi tietää, millaisia käänteitä eteen tulee. Täytyy olla heti valmius tehdä korjausliikkeitä, jos vain mahdollista. Tässä mielessä kokemuksesta voi olla merkitystä, Roselli miettii.
Roselli on pannut merkille, että matalien korkojen aikana yrityksissä on saatettu makuuttaa lainarahaa, koska korkomenot ovat olleet maltillisia.
– Jos firma saa rahaa johonkin tarkoitukseen, silloin täytyy juosta ja toimia nopeasti, muutoin raha häviää eikä enää riitä siihen tarkoitukseen, mihin se on hankittu. Se on sama kun että veisi vuotavalla ämpärillä vettä paikasta toiseen. Lainarahan käyttö pitää talouden vauhtia yllä. Erityisen nopea on oltava, kun on kyse vieraasta rahasta.
Koko uutisen löydät Suomen Yrittäjien sivuilta
16.9.2022
Yrityksen kaappaaminen on ilmoitusluontoinen asia!
Yritys ehti olla toiminnassa neljä viikkoa, kunnes se kaapattiin – Yrittäjä epäuskoinen: "En olisi voinut kuvitella, että se on ilmoitusluontoinen asia".
Yrittäjä ihmettelee, miten yrityksen hallituksen kaappaus onnistuu vain yhdellä rekisteri-ilmoituksella. Huijari sai yhdellä sähköisellä asiakirjalla vaihdettua Fixonomin hallituksen kolme jäsentä ja kaappasi yrityksen.
Hallituksen kokoonpanon meni mutkitta läpi PRH:ssa. Hallitukseen oli nimetty kolme henkilöä, joista oli yksi tunnistautunut PRH:n järjestelmään omilla verkkopankkitunnuksillaan.
Huijari oli käyttänyt väärennettyä asiakirjaa, jonka mukaan Fixonomin yhtiökokous oli päättänyt uudesta hallituksesta. Liitteenä oli kauppakirja, jonka mukaan uudet jäsenet olivat ostaneet yhtiön osakkeita. Alla oli väärennetty Jokelaisen allekirjoitus.
Koko uutinen Suomen Yrittäjien sivuilla
12.8.2022
Suomen Yrittäjien tietopaketti: Kaikki YEL-järjestelmästä
Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden johdolla laadittu YEL-yhteenveto vastaa tärkeimpiin kysymyksiin YEL-maksuista ja työtulon määräytymisestä. Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kannustaa kaikkia asiasta kiinnostuneita tutustumaan yhteenvetoon. YEL-järjestelmä ei ole aivan yksinkertainen, joten ymmärrettävästi niin siihen kuin sitä koskevaan hallituksen muutosesitykseenkin liittyy myös väärinymmärryksiä.
Q&A:ssa Suomen Yrittäjät pyrkii avaamaan keskeiset faktat yrittäjille heidän talouteensa ja sosiaaliturvaansa keskeisesti vaikuttavasta vakuutuksesta.
Siirry Suomen Yrittäjien sivuille
15.6.2022
Viisi yrittäjää kertoo miten lomailu onnistuu: "Työntekoa ei tarvitse lopettaa" – Lue 15 vinkkiä
Eletään aikaa, jolloin moni yrittäjä valmistautuu lomaan, lyhyempään tai pidempään. Suomen Yrittäjien sivuilla viisi yrittäjää kertoo vinkkinsä lomailuun. Yrittäjien vinkeissä korostuvat etukäteissuunnittelu sekä maltillinen työnteko loman aikana. Lomalle ei kannata lähteä, jos asiat ovat "rempallaan". Tärkeintä on, että työt voi organisoida niin, että töistä pystyy irrottautumaan hyvällä omallatunnolla. Yrittäjän kannattaa myös viestiä asiakkaille selkeästi, milloin hän on tavoitettavissa.
Lisää Suomen Yrittäjien sivuilla
16.5.2022
Perintälain muutos helpottaa velallisen yrittäjän arkea
Perintätoimistojen harjoittamaa villin lännen laskutustoimintaa hillitään, kun perintälain muutos asettaa perintäkirjeille euromääräiset rajat.
Perintälain muutos toukokuun alusta kohtuullisti yritysten perintäkuluja. Moni yritys laittaa laskut perintätoimistojen perittäväksi heti, kun lasku on erääntynyt. Perintätoimistot puolestaan ovat lisänneet alkuperäisen laskun päälle perintäkulut, jotka ovat voineet olla melkein mitä vain.
Jatkossa perinnästä voi vaatia enintään seuraavia kuluja per perintäkirje. Maksumuistutuksesta enintään 12 euroa ja maksuvaatimuksesta enintään:
- 50 euroa, jos saatavan pääoma on enintään 500 euroa,
- 70 euroa, jos saatavan pääoma on yli 500 euroa, mutta enintään 2 500 euroa,
- 90 euroa, jos saatavan pääoma on yli 2 500 euroa, mutta enintään 10 000 euroa,
- 110 euroa, jos saatavan pääoma on yli 10 000 euroa.
Lisätietoa Suomen Yrittäjien sivuilta
2.5.2022
Yrityksestäsi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä?
Tee Ilmastositoumus ja laadi tiekartta yrityksesi päästöjen vähentämiseksi. Sitoutumisesta voit kertoa Keskuskauppakamarin myöntämällä Ilmastositoumus-tunnuksella. Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset ovat hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä.
Keskuskauppakamarin Ilmastositoumuksen painopistealueina ovat yrityksen toiminnan suorat päästöt, tavarakuljetusten päästöt ja henkilöliikkumisen päästöt. Ilmastositoumus-tunnuksen käyttöoikeus myönnetään Suomessa toimivalle yritykselle, joka sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja asettaa päästövähennystavoitteet kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Ilmastositoumus-tunnuksen käyttöoikeutta hakiessaan yritys laatii Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnalle toimenpidesuunnitelman päästöjen vähentämiseksi ja raportoi toimien etenemisestä vuosittain. Tunnuksen käyttöoikeus myönnetään vuodeksi kerrallaan.
Lisätiedot Keskuskauppakamarin sivuilta
20.4.2022
Luulitko, ettei tietomurto voi iskeä omaan yritykseen?
Ukrainan sota ja siihen liittyvä kyberoperointi korostaa myös pk-yritysten tietoturvatyön merkitystä. Pitää olla varautunut erilaisiin operaatioihin. Ei saa olla liian sinisilmäinen.
Noin joka kymmenes yritys kertoo joutuneensa tietomurron tai sen yrityksen kohteeksi. Yli 10 henkilön yrityksistä ja teollisuusyrityksistä näin kertoo joka viides. Hieman yli puolet yrityksistä tietää, miten toimia tietomurron tapahduttua. Epävarmoja tai tietämättömiä on 41 prosenttia.
Tietomurto voi tulla yritykselle kalliiksi. Nopea ja tehokas reagointi rajaa vahinkoja. On tärkeätä tietää, miten toimia murron tapahduttua. Pk-yrityksiä on kannustettava varautumaan tietomurtoihin sekä opastettava toimimaan oikein niiden tapahduttua.
Lisää Suomen Yrittäjien sivuilla
8.3.2022
Miten yritys voi tehdä lahjoituksen ukrainalaisten auttamiseksi?
- Yritys voi tehdä lahjoituksen hallituksen päätöksellä. Suurempia lahjoituksia varten tarvitaan yhtiökokouksen päätös. Rajaa ei ole määritelty, mutta se riippuu yrityksen koosta ja maksukyvystä.
- Yrityksen pitää valita luotettava järjestö, jolla on vankka kokemus kriisiavusta ja kyky toimittaa apu viipymättä perille.
- Lahjoitus ei ole yritykselle verovähennyskelpoinen mutta sen voi kirjata kuluksi yrityksen kirjanpitoon.
25.3.2022
Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa
Verohallinto on julkaissut ohjeen Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa. Ohjeessa käsitellään voimalaitoksia ja niiden rakennuspaikkoja kiinteistöveron kohteena, niiden arvostamista ja kiinteistöveron määräämistä. Ohjeen aikaisemmassa versiossa käsiteltiin vain tuulivoimalaitoksia. Lisäksi ohjeessa käsitellään voimalaitoksen rakennuspaikasta saatavan vuokratulon ja muiden mahdollisten korvausten verotusta.
Lisätietoja Verohallinnon sivuilla
8.3.2022
Miten yritys voi tehdä lahjoituksen ukrainalaisten auttamiseksi?
- Yritys voi tehdä lahjoituksen hallituksen päätöksellä. Suurempia lahjoituksia varten tarvitaan yhtiökokouksen päätös. Rajaa ei ole määritelty, mutta se riippuu yrityksen koosta ja maksukyvystä.
- Yrityksen pitää valita luotettava järjestö, jolla on vankka kokemus kriisiavusta ja kyky toimittaa apu viipymättä perille.
- Lahjoitus ei ole yritykselle verovähennyskelpoinen mutta sen voi kirjata kuluksi yrityksen kirjanpitoon.
2.2.2022
Verohallinnon uusi ohje: Työvaatteet verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 27.1.2022 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty kappaleen 2.5. osalta, jossa käsitellään työstä aiheutuneiden kustannuksien verokohtelua. Lisäksi ohjeen kohtaa, joka käsittelee työntekijöille joululahjaksi annettavia lahjakortteja on täydennetty (kappale 3.4.2).
Työvaatteet
Työntekijälle ei synny veronalaista etua työnantajan hankkimista työvaatteista, kun työn luonne on sellainen, että henkilökunnan yhtenäinen vaatetus on tarpeen esimerkiksi siksi, että henkilökunta erottuu asiakkaiden joukosta. Työvaatteiden täytyy tällöin olla sellaisia, että ne erottuvat selvästi asiakkaiden vaatetuksesta (esim. yrityksen logo) eikä niitä saa käyttää vapaa-ajalla. Lisäksi vaatteiden omistusoikeuden täytyy säilyä työnantajalla.
Tarkemmin Verohallinnon sivuilla
25.1.2022
Palkkahallinnon tärkeitä lukuja 2022
Työeläkevakuutusmaksut
- Vuoden 2022 työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 24,85 % TyEL-vakuutettujen palkoista
- Työntekijän eläkevakuutusmaksu on 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden maksu 8,65 prosenttia palkasta.
- Työnantajan keskimääräinen työntekijän eläkevakuutusmaksu on 17,4 prosenttia TyEL-vakuutettujen palkoista.
Työttömyysvakuutusmaksut
- Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 1,5 prosenttia.
- Osaomistajan maksu on 0,74 prosenttia ja osaomistajasta maksettava maksu 0,5 prosenttia.
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa, ja sen ylittävältä osin 2,05 prosenttia.
Sairausvakuutusmaksut
- Vakuutetun sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia ja palkansaajan päivärahamaksu 1,18 prosenttia.
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu (ent. sotu-maksu) on 1,34 prosenttia.
18.1.2022
Osinkotulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 17.1.2022 päivätyn ohjeen Osinkotulojen verotus. Ohjeessa käsitellään suomalaisten luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien sekä kotimaisten elinkeinoyhtymien ja yhteisöjen saamien osinkojen verotusta. Ohjeen eläkesäätiön ja eläkekassan ylikatteen palauttamista koskevaa lukua 5.6 on päivitetty 1.1.2022 voimaan tulleen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 1 momentin 5 kohdan muutoksen vuoksi. Samassa yhteydessä lukua 1.2 on täydennetty julkisesti noteeratun yhtiön jakaman osingon osalta ja lukuun 2.1 on lisätty kannanotto ETF-rahaston jakamasta tuotosta. Lisäksi ohjeen osakastason matemaattisen arvon laskentaa koskevaa lukua on täsmennetty siltä osin kuin siinä käsitellään yrittäjäosakkaan verovuonna käyttämän asunnon arvon vähentämistä osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta seuraavasti:
Tarkemmin Verohallinnon sivuilla
23.12.2021
9.12.2021
Tällaisen lahjan yritys voi antaa verottomasti
Henkilökunta
Verottajan mukaan koko henkilökunnalle annettava tavanomainen ja kohtuullinen lahja on saajalleen verovapaa, jos lahjan arvonlisäverollinen hinta ei ylitä sataa euroa. Yritys saa vähentää henkilökuntalahjan tuloverotuksessaan.
Yhtiössä työskentelevä yrittäjäosakas voi saada verovapaan joululahjan samoin edellytyksin kuin yhtiön muutkin työntekijät, vaikka yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentelisi muita työntekijöitä. Henkilökunnan lukumäärällä saattaa kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa henkilökuntaedun tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta. Toiminimiyrittäjä ei ole verotuksessa itsensä työnantaja eikä siten voi järjestää itselleen verovapaita henkilökuntaetuja.
Työntekijän saaman lahjan verovapaus koskee lähtökohtaisesti vain tavaralahjoja. Jos työntekijälle annetaan yksilöimätön lahjakortti tai rahaa, nämä molemmat ovat aina veronalaista palkkaa. Lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti, joka oikeuttaa tietyn esineen tai palvelun ostoon. Työntekijä voi myös valita lahjansa työnantajan etukäteen valitsemista muutamista vaihtoehdoista verovapauden vaarantumatta, sanoo veroasiantuntija Laura Kurki Suomen Yrittäjistä.
Verohallinnon ohjeessa mainitaan esimerkkinä verovapaasta lahjasta ostokortit, joilla työntekijät voivat valita itselleen haluamansa kirjan kymmenestä työnantajan etukäteen valitsemasta vaihtoehdosta.
Jos työntekijä on taas joululahjan lisäksi saanut vuoden aikana työnantajalta muitakin lahjoja, niin lahjojen yhteenlaskettu arvonlisäverollinen hinta ei saa ylittää sataa euroa. Vähäisten lahjojen vuotuisen yhteisarvon ylittäessä sata euroa saajaa kohti ylittäväosuus luetaan palkaksi.
Yhteistyökumppanit
Yhteistyökumppaneille annettavissa lahjoissa jaottelu kulkee mainos- ja edustuslahjojen välillä.
Mainoslahjalle annetaan samanlaisena usealle eri taholle. Mainoslahjan arvonlisäverollinen hinta saa olla korkeintaan 50 euroa, ja yritys voi myös vähentää mainoslahjan verotuksessaan.
Edustuslahja on erikseen valittu ja henkilökohtaisempi kuin usein yrityksen logon tai nimen sisältävä mainoslahja. Esimerkiksi konjakki- ja viinipullojen sekä muiden alkoholilahjojen on katsottu verotuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti edustamiseen. Edustuslahjan hinnasta yritys saa vähentää verotuksessaan puolet, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole.
Lähde: Suomen Yrittäjät
26.11.2021
Verovapaat matkakustannukset 2022
Verohallinto tehnyt 25.11.2021 päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022.
Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.
Kilometrikorvaus
- Kilometrikorvaus, auto: 46 senttiä / kilometri
Kotimaan päivärahat
- Matkan kesto yli 6 h: 20 euroa
- Matkan kesto yli 10h : 45 euroa
Kun matka-aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden
- vähintään 2 tunnilla: 20 euroa
- yli 6 tunnilla: 45 euroa
Yksityiskohtaisemmat tiedot ja mm. ulkomaanpäivärahat tästä linkistä
13.10.2021
Poistot elinkeinoverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 27.9.2021 päivätyn ohjeen Poistot elinkeinoverotuksessa. Ohjeessa käsitellään poistojen tekemistä käyttöomaisuudesta ja muusta omaisuudesta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL, elinkeinoverolaki) mukaan.
EVL ei aseta velvollisuutta tehdä verotuksessa säännönmukaisia poistoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjanpidossa tehdyt poistot voidaan jättää verotuksessa vähentämättä tai poistoja voidaan vähentää EVL:n mukaista enimmäismäärää pienempi määrä. Jonain verovuonna tehty alipoisto ei kuitenkaan lisää myöhempien verovuosien enimmäispoistoa.
Lähde: Verotieto Oy
3.9.2021
Sähköinen ilmoittaminen YTJ-palvelussa on muuttunut
Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa, että yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen muutosten ilmoittaminen sähköisesti YTJ-palvelussa muuttui 31.8.2021 alkaen.
Muutosilmoitusta tehtäessä YTJ-palvelussa sen tekstikentässä näkyy nykyinen yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus. Tekstikenttään päivitetään muuttuneet kohdat. Jos tekstikentässä ei ole mitään, siihen kirjoitetaan tai liitetään yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen sisältö kokonaisuudessaan.
11.8.2021
Kustannustuen seuraava hakukierros käynnistyy 17.8.2021
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi COVID-19 -pandemian vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia tukikauteen (1.3. -31.5.2021) kohdistuvia palkka- ja muita kuluja. Tukea haetaan Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa.
Tule kuulolle Business Tampereen järjestämään webinaariin ma 16.8. klo 10 ja saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kenelle kustannustuki on tarkoitettu? Mitkä ovat tukien hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada? Miten hakeminen tapahtuu? Mitä tulee huomioida hakulomaketta täytettäessä?
24.8.2021
Verojen maksujärjestelyä voi hakea 31.8. saakka
Helpotettua maksujärjestelyä voi hakea 31.8.2021 asti OmaVerossa. Helpotettujen maksujärjestelyjen tavoitteena on auttaa erityisesti yrityksiä ja toiminimiyrittäjiä, jotka ovat koronatilanteen takia maksuvaikeuksissa.
Lue lisää: Maksujärjestelyn ehtoja helpotetaan tilapäisesti
11.8.2021
Kustannustuen seuraava hakukierros käynnistyy 17.8.2021
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi COVID-19 -pandemian vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia tukikauteen (1.3. -31.5.2021) kohdistuvia palkka- ja muita kuluja. Tukea haetaan Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa.
Tule kuulolle Business Tampereen järjestämään webinaariin ma 16.8. klo 10 ja saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kenelle kustannustuki on tarkoitettu? Mitkä ovat tukien hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada? Miten hakeminen tapahtuu? Mitä tulee huomioida hakulomaketta täytettäessä?
8.7.2021
Mitä asiakas haluaa tilitoimistolta?
Tuore kysely paljastaa, että kolmannes yrittäjistä toivoisi tilitoimistoltaan enemmän sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen.
Kyselyssä selvitettiin yrittäjien mielipiteitä tilitoimistopalveluista. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet yrittäjät ostivat tilitoimistoltaan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoitukset. Palkanlaskennan, veroneuvonnan ja kassavirtalaskelmien osuudet sen sijaan jäivät hieman pienemmiksi.
Tilitoimistolleen parhaimman yleisarvosanan antaneita vastaajia yhdisti se, että he kokivat selvästi muita useammin saavansa kirjanpitäjältään apua myös muissa kuin kirjanpitoon liittyvissä kysymyksissä.
Kyselystä nousi esille myös se, että kirjanpitäjä halutaan tavoittaa tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla.
Tilitoimistolleen heikomman yleisarvosanan antaneista vastaajista 75 prosenttia toivoi parempaa yhteydenpitoa ja neuvontaa. Kaikista kyselyyn vastanneista sama prosenttiosuus oli 28 prosenttia.
Kyselyn avoimissa vastauksissa yrittäjät toivat esiin, että negatiiviset kokemukset liittyivät kankeaan yhteydenpitoon.
Lue koko uutinen täältä
Lähde: Suomen Yrittäjät
15.4.2021
Korona: kustannustuen kolmas hakukierros alkaa 27.4.
Kustannustuen kolmas hakukierros avautuu 27.4.2021 ja sulkemiskorvauksen haku 12.5.2021. Haku päättyy 23. kesäkuuta.Yksinyrittäjät voivat saada vähintään 2 000 euron tuen. Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia koronaepidemian vuoksi tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan pääsääntöisesti vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.
Sulkemiskorvausta voivat hakea mikro- ja pienyritykset, joiden asiakastilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä.
Tarkemmat tiedot Suomen Yrittäjien sivuilta
11.5.2021
Verkkokaupan arvonlisäverotusta koskevat lakimuutokset vahvistettu
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli Mini One Stop Shop laajenee 1.7.2021 alkaen One Stop Shop -järjestelmäksi. Yritykset voivat käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää kansainvälisessä kuluttajakaupassa. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tulevien enintään 22 euron lähetysten verovapaus poistuu.
Erityisjärjestelmiä on jatkossa kolme: unionin järjestelmä, muu kuin unionin järjestelmä sekä tuontijärjestelmä. Erityisjärjestelmät kattavat jatkossa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille.
Lisätietoja
Lähde: Verohallinto
15.4.2021
Korona: kustannustuen kolmas hakukierros alkaa 27.4.
Kustannustuen kolmas hakukierros avautuu 27.4.2021 ja sulkemiskorvauksen haku 12.5.2021. Haku päättyy 23. kesäkuuta.Yksinyrittäjät voivat saada vähintään 2 000 euron tuen. Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia koronaepidemian vuoksi tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan pääsääntöisesti vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.
Sulkemiskorvausta voivat hakea mikro- ja pienyritykset, joiden asiakastilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä.
Tarkemmat tiedot Suomen Yrittäjien sivuilta
9.4.2021
Osakeyhtiöiden veroilmoituksille kuukauden lisäaika
Verohallinto tiedottaa, että koronatilanteesta johtuen Verohallinto pidentää osakeyhtiöiden veroilmoitusten määräaikaa. Päätös koskee osakeyhtiöitä, joiden tilikausi on päättynyt joulukuussa 2020. Näiden on annettava veroilmoitus viimeistään 31.5. Lisäaikaa ei tarvitse erikseen anoa, eikä lisäajalta määrätä myöhästymismaksua.
Uusi veroilmoituksen määräpäivä tulee näkyviin OmaVeroon huhtikuun aikana. Lisäajasta huolimatta Verohallinto toivoo, että osakeyhtiöt, jos mahdollista, antaisivat veroilmoituksensa normaalissa aikataulussa.
Lähde: Verotieto Oy
2.4.2021
Yksinyrittäjä — katso mitä apua ja tukea sinulle on tarjolla
Suomen Yrittäjät on koonnut linkkilistan, mistä ja millaista apua yksinyrittäjä voi saada.
Yksinyrittäjien avun, neuvonnan ja tuen tarve on kasvanut koronakriisin jatkuessa. Tärkeää neuvontaa sinulle tarjoaa alueesi korona-apu -verkosto, niin kustannustuesta ja muista ajankohtaisista korona-ajan asioista. Mukana neuvojissa on kuntien, uusyrityskeskusten, elinkeino- ja kehitysyhtiöiden ja yrittäjäjärjestön ammattilaisia.
Katso linkkilista (uutisen lopussa) ja tarkemmat tiedot täältä
16.3.2021
Oikeusministeriö valmistelee lakimuutosta vuosikokousten siirtämiseksi
Oikeusministeriössä on valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi osakeyhtiöiden ja yhdistysten kevätkokousten pitämisen 30.9.2021 mennessä. Tavallisesti osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä 6 kk kuluttua tilikauden päättymisestä.
OM kertoo vuosikokousten pitoajankohdan lykkäyksen valmistelusta verkkosivuilla (kts. kohta kokoontumiset ja kokoukset), johon on koottu usein esitettyjä kysymyksiä koronaviruksesta.
8.3.2021
Suomen Yrittäjien neuvontasivu: Kaikki koronasta yrittäjälle
• Mitä yrittäjän pitää tietää koronasta eri tilanteissa
• Tuoreimmat uutiset
• Ohjeita työnantajalle
• Neuvonta ja kysymykset
Lue lisää Suomen Yrittäjien koronaan liittyvältä neuvontasivulta:
https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle
8.1.2021
Yritysten kustannustuki (toinen hakukierros)
Kustannustuen toinen hakukierros päättyy 26.2.2021 klo 16.15.
Hae kustannustukea sähköisessä asiointipalvelussa.
Hylätyissä kustannustuen hakemuksissa toistuvat samat syyt – Lue Valtiokonttorin vinkit hakemuksen täyttämiseen!
Kustannustuen toinen hakukierros on ollut käynnissä viikon. Tukihakemusten hylkäysprosentti on laskenut hieman, mutta se on edelleen korkea. Tukea kannattaa ehdottomasti hakea, mutta kysymykset kannattaa lukea huolella ja tarkistaa yrityksen tiedot.
Lue Valtionkonttorin vinkit täältä.
31.12.2020
Liikenteen työsuhde-edut ja tuloverolain muutokset
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka muuttavat tuloverotusta alkaen 1.1.2021.
Liikenteen työsuhde-edut
Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden hiilidioksidipäästö on 0 g / km.
Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon asti vuodessa, jolloin nykyinen 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuu.
Työsuhdepolkupyöräetu säädetään verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa.
Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa.
Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädettään verovapaaksi eduksi vuosille 2021—2025.
Työsuhdesähköauton latauslaite katsotaan osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.
Lähde: Verotieto Oy
21.12.2020
26.11.2020
Päivärahat ja kilometrikorvaukset 2021
Verohallinto on päättänyt verovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismäärät vuodelle 2021:
Kilometrikorvaus 0,44 euroa / kilometri
Kokopäiväraha (yli 10 h) 44,00 euroa
Osapäiväraha (yli 6 h) 20,00 euroa
Tietoa verovapauden edellytyksistä ja mm. ulkomaanpäivärahoista löydät tästä linkistä.
Lähde: Verotieto Oy
8.10.2020
Muutoksia: rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Verohallinto on 7.10.2020 julkaissut täydennetyn ohjeen Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus (linkki).
Rakennuspalveluna pidetään nyt myös
- valmistalopaketin myyntiä asennettuna sekä
- tuuliturbiinin myyntiä pystytettynä (kohta 2.1).
Lisäksi kannanottoja rakentamispalveluista -kohtaa (2.2.2) on täydennetty lisäämällä rakentamispalveluksi
- ilmalämpöpumpun asentaminen ja ilmalämpöpumpun myynti asennettuna kiinteistöön
- aurinkopaneelien asentaminen ja aurinkopaneelien myynti asennettuna kiinteistöön
- valaistujen mainoskylttien myynti asennettuna esimerkiksi liiketilan seinään tai katolle ja liitettynä kiinteistön sähköverkkoon.
Lähde: Verotieto Oy
7.10.2020
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 143/2020) arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottamisesta. Esityksen mukaan arvonlisäverovelvollisuuden tilikauden liikevaihtoon perustuva alaraja korotetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien. Muutoksen tarkoituksena on keventää pienyritysten hallinnollisia velvoitteita.
Lakia sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Lain voimaan tullessa kesken olevaan tilikauteen sovellettaisiin aiempia säännöksiä.
Lähde: Verotieto Oy
25.9.2020
Katso-palvelun toiminta päättyy
Verohallinto kehottaa Katso-valtuuksia käyttäviä ottamaan Suomi.fi-valtuudet käyttöön mahdollisimman pian, koska Katso-palvelun toiminta päättyy tämän vuoden lopussa. Jos Suomi.fi-valtuuksia ei siirry käyttämään ajoissa, alv- ja muiden veroilmoitusten antaminen sekä tulorekisteri-ilmoittaminen viivästyvät, mistä aiheutuu verovelvolliselle ylimääräisiä kuluja.
TiliSym Oy lähettää kaikille asiakkailleen sähköpostitse valtuutuspyynnön, joka voi käydä hyväksymässä Suomi.fi-palvelussa (ohje tässä linkissä).
Tietoisku-webinaari kustannustuen hakemisesta 6.7.2020 Klo 13
Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin:
Kuka tukea voi saada?
Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
Miten hakeminen tapahtuu?
Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?
Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin
8.9.2020
Ohje valtuuksien antamiseen suomi.fi -sivustolla
Katso-tunnukset poistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Jo nyt voit käyttää valtuuksien antamiseen Suomi.fi -sivustoa. Katso tästä ohje kuinka tapahtuu valtuuksien antaminen TiliSymille Suomi.fi -sivustolla:
Ohje valtuuksien antamiseen Suomi.fi -sivustolla
Tietoisku-webinaari kustannustuen hakemisesta 6.7.2020 Klo 13
Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin:
Kuka tukea voi saada?
Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
Miten hakeminen tapahtuu?
Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?
Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin
2.7.2020
Koronasta kärsivä yritys voi hakea kustannustukea 7.7.-31.8.2020
Koronasta kärsiville yrityksille räätälöity kustannustuki tulee haettavaksi 7.7.-31.8.2020 välisenä aikana. Tuen määrä on 2000-500 000 euroa. Sitä voi hakea yritys, jonka liikevaihto on tippunut 30% edellisvuodesta. Tarkastelujakso on pääsäntöisesti maalis-kesäkuu. Yrityksellä tulee olla palkkakuluja ja kiinteitä kuluja. Lisäksi yrityksen tulee kuulua toimialaan joka kuuluu kustannustuen piiriin ja liikevaihdon tulee olla yli 20 000 euroa.
Tietoisku-webinaari kustannustuen hakemisesta 6.7.2020 Klo 13
Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin:
Kuka tukea voi saada?
Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
Miten hakeminen tapahtuu?
Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?
Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin
23.4.2020
Pirkanmaalaiset yksinyrittäjät voivat hakea nyt korona-avustusta
Pirkanmaalaiset yksinyrittäjät voivat nyt hakea 2000 euron korona-avustusta osoitteesta: www.tukialusta.fi
Avustusta voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava, Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä. Yksinyrittäjä on yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. Mukaan luetaan myös freelance-yrittäjät.
Palveluun tunnistaudutaan sähköisesti. Hakemuksen täyttämiseen tarvitaan muutama pakollinen liite.
Jos haet tukea, hanki valmiiksi seuraavat asiakirjat sähköisessä muodossa:
1. Viimeisin tilinpäätös tai veroilmoitus
2. Kirjanpidon tulosteet ja/tai tiliotteet keväältä 2020
3. Verovelkatodistus OmaVero-palvelusta
Lisätietoja: www.tukialusta.fi
16.4.2020
TE-toimisto julkaisi kuvaohjeen: Näin yrittäjä hakee työmarkkinatukea
TE-toimisto on nyt julkaissut kuvallisen ohjeen siitä, miten yrittäjän kannattaa täyttää lomake, jolla ilmoittaudutaan työnhakijaksi TE-toimistoon. Oikein täytetty lomake nopeuttaa käsittelyä. (Linkki kuvaohjeeseen artikkelin lopussa.)
Yrittäjien väliaikainen mahdollisuus hakea työttömyysturvaa lopettamatta yritystoimintaa on herättänyt yrittäjissä paljon kysymyksiä. Päänvaivaa on syntynyt erityisesti TE-toimiston lomakkeesta, jota ei ole ehditty muokata pikaisesti valmistellun lain mukaiseksi.
TE-toimisto on nyt julkaissut kuvallisen ohjeen siitä, miten yrittäjän pitää hakemus täyttää. Ilmoittautumislomakkeella on kysymyksiä, joihin yrittäjän on vastattava samalla tavoin kuin muusta syystä työnhakijaksi tulevien.
Ehdot työmarkkinatuen saamiseksi
Muutoksen myötä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea 30.6.2020 saakka mikäli hänen päätoiminen yritystoimintansa on koronaepidemian vuoksi päättynyt tai muuttunut sivutoimiseksi, tai jos yritystoiminnasta saatavat kuukausitulot ovat laskeneet alle 1089,67 euron.
– Hallituksen esityksen mukaan yrittäjän oma selvitys tilanteestaan riittää eli esimerkiksi tulojen osalta ei ole täsmällistä tietoa siitä, mikä luku yrittäjän tulee tulonaan huomioida. Normaalisti toki työstä saatavilla tuloilla tarkoitetaan yrittäjän itselleen maksamaa palkkaa tai yrittäjän ansiotulona verotettavaa summaa, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
– On todella tärkeää kuitenkin huomata, että etuuden saamiseksi riittää se, että toinen edellä mainituista edellytyksistä täyttyy. Jos siis päätoiminen toiminta on muuttunut sivutoimiseksi tai päättynyt kokonaan, ei yrittäjän tarvitse TE-toimistolle tulojansa selvittää, Hellstén jatkaa.
Työmarkkinatukea on mahdollista saada enimmillään n. 724 euroa/kk
– Jos yrittäjällä on tuloja samalla jaksolla, kun hän saa työttömyysetuutta, ne sovitellaan työttömyysetuuden kanssa. Enintään 300 euron kuukausittaiset tulot eivät kuitenkaan lähtökohtaisesi vähennä työttömyysetuutta lainkaan. Tämän jälkeen työttömyysetuus vähenee siten, että jokainen tienattu euro pienentää etuutta 50 sentillä Jos siis yrittäjä tienaa etuuden rinnalla kuukausituloa esimerkiksi 500 euroa, voi hän saada etuutta noin 624 euroa kuukaudessa, Hellstén kertoo.
Miten haet työmarkkinatukea?
Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon ja anna selvitys päätoimisen työskentelyn päättymisestä TAI tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
1) TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
2) Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta ja antaa arvion tuloistaan työmarkkinatuen rinnalla.
3) Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.
8.4.2020
Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee nyt voimaan
Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki tulee voimaan presidentti Sauli Niinistön vahvistamana 8.4.2020 ja se on voimassa 30.6.2020 saakka.
Rekisteröidy ennen 15.4.2020
Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15. huhtikuuta 2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3.2020 alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.
3.4.2020
Yritystoiminta ei estä lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 27/2020), jonka perusteella lomautetulla on 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen yritystoiminnan tai opintojen estämättä. Työttömyysturvalakiin tehty muutos on voimassa 31.7.2020 asti. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.
Tärkein muutos on, että työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaa työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista. Jos lomautetulla on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta.
Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.
Lähde: Verotieto Oy
1.4.2020
SUOMEN YRITTÄJÄT: UUSIMMAT KORONAUUTISET
31.03.2020
Yrittäjä, tässä ohjeistus yritystukien hakemiseen koronakriisissä – ”Ohjeet ovat vaihdelleen pitkin matkaa. Nyt toivottavasti vakiintunut käytäntö”
31.03.2020
ELY-avustuksen haku käynnistyi – Yrittäjä testasi: ”Epäolennaisia kysymyksiä liikevaihtoarvioista sekä arviota viennin määrästä vuosien päähän”
31.03.2020
Yksinyrittäjille 2000 euron koronatuki – haku avautuu mahdollisimman pian.
26.3.2020
Kaikki koronasta yrittäjälle
Suomen Yrittäjät on tehnyt verkkosivuston koronan vaikutuksesta yrittäjille. Sivuille on koottu kattavasti ajankohtaista tietoa yrittäjän näkökulmasta. Sivuja päivitetään jatkuvasti.
Lisätietoja: yrittajat.fi/korona
19.3.2020
Koronatilanne: Voit hakea yrityksellesi maksujärjestelyä helpotetuin ehdoin 25.3. alkaen
Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto tulee helpottamaan toistaiseksi maksujärjestelyn ehtoja. Lisäksi Valtionvarainministeriö valmistelee lakimuutosta tilapäisestä viivästyskoron alentamisesta niiden verojen osalta, jotka kuuluvat maksujärjestelyyn.
Näiden muutoksien ensisijainen tavoite on helpottaa erityisesti yritysten ja toiminimiyrittäjien maksuvaikeuksia koronavirustilanteessa.
Hae maksujärjestelyä OmaVerossa 25.3. alkaen
Lisätietoja Verohallinnon sivuilta
Lähde: Verotieto Oy
17.3.2020
Sairastumisen perusteella ilmoittamiseen lisäaikaa
Verohallinto tiedottaa, että yrityksen veroilmoitukselle voi hakea lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä. Erityiseksi syyksi lasketaan esimerkiksi sairastuminen.
Arvonlisäveron tai muiden oma-aloitteisten verojen ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta yritys voi kuitenkin pyytää, että myöhästymismaksu jätetään perimättä.
Jos yrityksellä on maksuvaikeuksia, veroille voi hakea maksujärjestelyä. Maksun viivästyskorot voidaan jättää perimättä erityisestä syystä.
Ennakkoveroon voi hakea muutosta OmaVerossa, jos yrityksen tulos näyttää muodostuvan arvoitua pienemmäksi.
Verohallinto tehostaa edellä mainittujen asioiden käsittelyä. Myös arvonlisäveron palautusten käsittelyä tehostetaan.
Tulorekisteri-ilmoitukset
Tulorekisteri tiedottaa, että jos maksettujen palkkojen ilmoittamisen viivästyminen johtuu sairastumisesta, tulorekisterin myöhästymismaksua ei määrätä vuoden 2020 aikana.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia voi aiheuttaa lomautuksia tai tartuntataudin leviämisen estämiseksi työntekijä voi olla määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristyksessä tai karanteenissa.
Työttömyyskassat määräävät lomautuksiin liittyviä päivärahoja. Päivärahojen myöntämisessä työttömyyskassat käyttävät tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja. Siksi on tärkeää, että palkkatiedot ovat oikein tulorekisterissä. Oikeat tulorekisteritiedot ovat työntekijöiden toimeentulon perustana.
Kela myöntää sairauspäivärahaa ja tartuntatautipäivärahaa työntekijälle tai työnantajalle. Kela käyttää tukien myöntämisessä tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja.
Lähde: Verotieto Oy
11.3.2020
Yhtiön laina osakkaalta
Jos osakeyhtiön osakas antaa lainan yhtiölleen, katsotaan lainasta maksettava korko osakkaan pääomatuloksi, kun koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä VML 29 §:ssä tarkoitettua käypää hintaa. Jos korkoa on maksettu oleellisesti enemmän, kuin on tavallista, katsotaan ylimenevä osa peitellyksi osingoksi.
Mikäli laina on sovittu kiinteäkorkoiseksi eikä korko lainaa annettaessa ole poikennut yleisestä korkotasosta, ei yleinen korkotason lasku laina-aikana aiheuta peitellyn osingon soveltamistilannetta (KHO 2002 taltio 93).
Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavan käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta. Muuten osakkaan yhtiölle antama laina rinnastetaan osakkaan tekemään sijoitukseen. Käypä korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron yhdellä prosenttiyksiköllä lisättynä voidaan katsoa vastaavan tätä määrää.
Lähde: Verotieto Oy
13.2.2020
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 10.2.2020 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty ja ohjeeseen on lisätty uusi luku, jossa käsitellään työntekijän valintamahdollisuutta kahden tai useamman verovapaan edun välillä. Lisäksi ohjeen kohtia, jotka käsittelevät hammashoitoa ja fysioterapian suoravastaanottokäyntejä on muutettu.
Hammashoito
Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.
Fysioterapia
Työpaikkalääkärin määräämä fysioterapia on verovapaa etu. 1.1.2020 on tullut mahdolliseksi myös työfysioterapeutin suoravastaanottokäynti. Työfysioterapian suoravastaanotto, jossa työntekijä voi päästä erillisen lisäkoulutuksen saaneen työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä korkeintaan yhdelle arviokäynnille ja mahdolliselle seurantakäynnille, katsotaan verovapaaksi eduksi vastaavasti kuin työpaikkalääkärin määräämä fysioterapia. Edellytyksenä on, että tästä on erikseen sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken ja asia on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Valinta kahden verovapaan edun välillä
Työnantaja saattaa tarjota verovapaan henkilökuntaedun niin, että kukin työntekijä voi valita haluamansa verovapaan edun useammasta vaihtoehdosta. Valittu etu säilyy verovapaana, vaikka työntekijällä olisi valintamahdollisuus useamman verovapaan edun välillä.
Työnantajan tarjoamat vaihtoehdot voivat olla verovapaita suoraan lain nojalla ja tiettyyn euromäärään saakka (esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelit tai työsuhdematkalippu). Työnantaja voi tarjota työntekijälle myös sellaisia etuja, joiden verovapauden edellytykset eivät ilmene suoraan laista (esimerkiksi sairauskuluvakuutus).
Tarkemmat tiedot tästä linkistä.
Lähde: Verotieto Oy
2.1.2020
Korotetut poistot verovuosina 2020 – 2023
Tasavallan presidentti on vahvistanut verolakien muutokset, joiden perusteella elinkeinotoimintaa harjoittava verovelvollinen saa tehdä kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamaansa irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista kaksinkertaiset poistot lain soveltamisaikana.
Vuotuinen enimmäispoisto on näin 25 prosentin sijaan 50 prosenttia. Veronhuojennus koskee kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poistoa ei voi tehdä käytettyinä ostettujen hyödykkeiden hankintamenoista.
Lähde: Verotieto Oy
20.12.2019
7.11.2019
Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen
Hallitus esittää muutoksia, jotka keventävät pienyrittäjien taakkaa tulorekisteri-ilmoituksissa. Esityksen mukaan tulojen ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse
Kilpailupalkintoja ei tarvitsisi enää ilmoittaa tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.
Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. Muutoksia sovellettaisiin voimaantulopäivänä tai sen jälkeen maksettuja suorituksia, annettuja luontoisetuja ja muita muuna kuin rahana annettuja etuja ja suorituksia koskeviin tietoihin.
Myöhästymismaksujen käyttöönotto siirtyy vuodella. Hallitus esittää, että Verohallinto voisi määrätä myöhästymismaksuja vasta vuonna 2021 maksettavista suorituksista.
Lähde: Verotieto Oy
4.11.2019
Kone- ja laiteinvestoinneille suunnitellaan korotettua poisto-oikeutta
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jossa esitetään, että elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen saisi tehdä kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamiensa irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen poiston lain soveltamisaikana: 25 prosentin sijasta 50 prosenttia.
Ehdotettu veronhuojennus koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poistoa ei voisi tehdä käytettyinä ostettujen hyödykkeiden hankintamenoista. Ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä autoista voisi tehdä korotetun poiston, jos verovelvollinen valitsisi autojen poistamisen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:n mukaisesti.
Korotetut poistot voisi tehdä enintään neljänä verovuotena. Kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaisi erillisen poistokohteen.
Lähde: Verotieto Oy
24.9.2019
OmaVerossa viikon palvelukatkos marraskuun alussa
OmaVero on kokonaan suljettu perjantaista 1.11. klo 15.30 alkaen perjantaihin 8.11. asti. Hoida tarpeelliset veroasiat jo lokakuussa, esimerkiksi hae verokortti tai tiedot verojen maksamista varten. Pääset OmaVeroon jälleen 8.11. klo 9.
19.9.2019
Hallituksen vuoden 2020 budjettiesityksen veroratkaisuja
Hallituksen vuoden 2020 budjettiesityksen veroratkaisuja Hallitus tiedottaa päättäneensä budjettiriihessä vuoden 2020 veroratkaisuista. Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään hallituksessa 7. lokakuuta.
Yritysverotus
Hallitus selvittää ja valmistelee pikaisesti hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020. Hallitus selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 %:n ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.
Muuttokustannukset
Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.
Ulkomaiset avainhenkilöt
Ulkomaisten avainhenkilötyöntekijöiden lähdeverolaki tehdään pysyväksi ja lähdeveron prosenttia alennetaan 35 prosentista 32 prosenttiin.
Kasvuyrityksille henkilöstön palkitsemisjärjestelmä
Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.
Lähde: Verotieto Oy
6.9.2019
Työttömyysvakuutusmaksuihin esitetään alennusta
Työllisyysrahasto esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista vuoden 2020 alusta.
Työnantajan maksua alennettaisiin 0,24 prosenttiyksiköllä ja työntekijöiden palkasta pidätettävää maksua alennettaisiin 0,25 prosenttiyksiköllä.
Lähde: Verotieto Oy
15.8.2019
Budjettiesityksen veromuutokset vuodelle 2020
Valtiovarainministerin vuoden 2020 budjettiesitykseen sisältyviä muutoksia. Esitys käsitellään hallituksessa 7.10.2019.
Ansiotuloverotus
Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Hyvätuloisten solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.
Asuntolainan korot
Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 %.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.
Tupakan ja virvoitusjuomien verot
Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen.
Liikennepolttoaineet
Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla. Korotus tulisi voimaan elokuussa 2020.
Lähde: Verotieto Oy
24.7.2019
Sähköisten kirjojen ja lehtien alv laski!
Verohallinto on julkaissut ohjeen Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta. Alennettua 10 % arvonlisäveroa sovelletaan jatkossa myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin.
Ohje on tullut voimaan 1.7.2019. Ohjetta sovelletaan niihin myynteihin, joissa veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.7.2019 tai sen jälkeen.
Lähde: Verotieto Oy
8.7.2019
TiliSym on muuttanut Klingendahliin!
Klingendahlin upea, alun perin teollisuuskäyttöön rakennettu kiinteistö, sijaitsee Hämeenpuiston eteläpäässä, Eteläpuiston tuntumassa. Käynti TiliSymiin on Papinkadun puolelta (aja Hämeenpuisto-Eteläpuisto-Papinkatu). Uusi toimistomme sijaitsee katutasossa, joten meille on entistäkin helpompi poiketa.
Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme osoitteessa Papinkatu 21, 33200 Tampere.
Terveisin TiliSymin väki
1.7.2019
TiliSym muuttaa Klingendahliin (pe 5.7.2019)!
Klingendahlin upea, alun perin teollisuuskäyttöön rakennettu kiinteistö, sijaitsee Hämeenpuiston eteläpäässä, Eteläpuiston tuntumassa. Käynti TiliSymiin on Papinkadun puolelta (aja Hämeenpuisto-Eteläpuisto-Papinkatu). Uusi toimistomme sijaitsee katutasossa, joten meille on entistäkin helpompi poiketa.
Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme osoitteessa Papinkatu 21, 33200 Tampere.
Terveisin TiliSymin väki
7.6.2019
Yrityksen omistajat merkitään kaupparekisteriin
Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa, että kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy ilmoittaa omistajansa (tosiasialliset edunsaajat) kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt tekevät ilmoituksen vain, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies (lisätietoja).
Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät (yksityinen elinkeinonharjoittaja), asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt eivät tee ilmoitusta. Tosiasiallisten edunsaajien ilmoittaminen ja rekisteröinti perustuvat rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin. Rahanpesulainsäädäntö velvoittaa esimerkiksi pankkeja tunnistamaan asiakkaansa. Edunsaajatietojen rekisteröinti tuleekin sujuvoittamaan yrityksen asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.
28.12.2018
Tärkeitä lukuja 2019
Kilometrikorvaukset
- 0,43 e / km, jota korotetaan
- 7 senttiä / km perävaunun vetämisestä
- 3 senttiä / km / matkustaja
Päivärahat
- yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19, 00 euroa
- yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 42,00 euroa
TyEL-maksu 25,2 %
Työntekijän osuus
- 17-52-vuotiaat 6,75 %
- 53-62-vuotiaat 8,25 %
- 63-67-vuotiaat 6,75 %
Työttömyysvakuutusmaksu 1,28-2,00 %
- 2,0 %; työntekijän osuus 1,5 %
- TyEL-vakuutettu osaomistaja 1,28 %; osaomistajan osuus 0,78 %
Tarkemmat tiedot Yrittäjien sivuilta.
19.10.2018
Verottaja: Ennakollinen keskustelu vaihtoehtona ennakkoratkaisulle
Verohallinto tiedottaa, että osakeyhtiö voi pyytää Verohallinnolta ennakollista keskustelua, jos osakeyhtiöllä on toimintaansa tai sen muutoksiin liittyen verotuskysymyksiä, joihin ei löydy vastausta ohjeista. Nyt ennakollisia keskusteluja kokeillaan vuoden 2018 loppuun asti. Ennakollinen keskustelu voi olla vaihtoehto ennakkoratkaisun hakemiselle.
Keskustelussa selvitetään esimerkiksi, minkälaisia järjestelyjä yhteisö on suunnittelemassa. Keskustelun tuloksena asiakas saa tietoa eri vaihtoehtojen verovaikutuksista. Jos esille tulleista asioista on olemassa vakiintunutta verotus- tai oikeuskäytäntöä, saa asiakas kirjallisen ohjauksen, joka on Verohallintoa sitova. Tarvittaessa ennakollisessa keskustelussa voidaan selvittää jo tapahtuneita järjestelyjä, jos niillä on vaikutusta asiakkaan verotukselliseen kohteluun tulevaisuudessa.
Ennakollista keskustelua voi pyytää vuoden 2018 aikana Verohallinnolta osoitteesta ennakollinenkeskustelu@vero.fi. Keskustelut ovat maksuttomia.
28.8.2018
Entistä useamman yrityksen tilintarkastaminen muuttumassa vapaaehtoiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausunnolle esityksen tilintarkastuslain muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslaissa säädettyä yhteisöjen tilintarkastusvelvollisuutta. Lausunnonantoaika päättyy 3.10.2018. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.
Muutoksella nostettaisiin lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta määrittäviä rajoja niin, että kirjanpitolain mikroyritysmääritelmän täyttävät osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt rajattaisiin tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle.
Kirjanpitolaissa määritellään mikroyritykseksi kirjanpitovelvollinen, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma 350 000 euroa; 2) liikevaihto 700 000 euroa; 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.
Tilintarkastaja voidaan nykyisin jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Lähde: Verotieto Oy
16.7.2018
Uutta oikeuskäytäntöä
Virtuaalivaluuttojen vaihdosta saatu voitto verotettiin luovutusvoittona
Kysymys oli realisoituuko virtuaalivaluutan arvonnoususta veronalaista pääomatuloa, kun ostettua virtuaalivaluuttaa vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan (bitcoinien vaihtaminen ethereihin jne.), ja tuleeko realisoitunut arvonnousu verottaa luovutusvoittona vai muuna pääomatulona.
Hallinto-oikeus katsoi, että ko. virtuaalivaluuttojen vaihtamisesta johtuvat arvonnousut tulevat verovelvollisen vallintaan vaihtohetkellä, kun hänen on mahdollista käyttää saamansa arvonnousu esimerkiksi uusiin virtuaalivaluuttavaihtoihin taikka halutessaan ottaa voitot muutoin käyttöönsä. Tulon syntymisen kannalta ratkaisevaa merkitystä ei katsottu olevan sillä, että mahdollinen saatu arvonnousu ei missään vaiheessa muutu viralliseksi valuutaksi, vaan sillä, että verovelvollinen voi disponoida (päättää) arvonnoususta. Siten mahdollisessa arvonnousussa on kysymys vaihtotapahtuman johdosta realisoituneesta pääomatulosta, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.
Helsingin hallinto-oikeus 6.7.2018 18/0426/3
Lähde: Verotieto Oy
5.7.2018
Virtuaalivaluuttojen verotus
Verohallinto on julkaissut ohjeen Virtuaalivaluuttojen verotus (dnro: A49/200/2018). Ohjeessa käsitellään virtuaalivaluuttojen verotusta henkilöverotuksessa ja yritysverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Ohjeeseen on päivityksessä lisätty tuloverotuksen tulkintoja erilaisissa virtuaalivaluuttojen verotukseen liittyvissä käytännön tilanteissa. Lisäksi yritysverotusta koskevaa lukua on laajennettu.
Ohjeessa käsitellään myös virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyvää arvonlisäverotusta. Koko ohje linkissä: A49/200/2018
Lähde: Verotieto Oy
2.7.2018
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 25.6.2018 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (dnro: A92/200/2018). Ohje koskee verovapaaksi säädettyjä henkilökuntaetuja sekä muita verotus- ja oikeuskäytännössä verovapaiksi katsottuja henkilökuntaetuja. Aikaisempaa ohjetta on selkeytetty hammashoidon sekä työntekijän omaehtoisen verovapaan virkistys- ja harrastustoiminnan osalta.
Hammashoito
Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.
Työnantaja voi järjestää vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon kuuluvan hammashoidon esimerkiksi hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa se on tehnyt sopimuksen.
Tavanomaisena hammashoitona voidaan pitää työkyvyn ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon kuuluvaa hammashoitoa. Hammashoitoon voi kuulua esimerkiksi hampaiden tarkastukset, reikien paikkaukset ja hammaskiven poisto. Muu kuin terveyden- tai sairaudenhoitoon kuuluva hammashoito on työntekijälle kokonaan veronalainen etu (esimerkiksi esteettinen hammashoito).
Työnantajan kustantamasta hammashoidosta muodostuu työntekijälle veronalainen etu, jos työnantaja korvaa työntekijän maksamia, hänen itse vapaasti valitsemallaan hammaslääkärillä käynneistä aiheutuneita kuluja. Tällöin hammashoito ei ole työnantajan järjestämää ja korvaukset ovat työntekijälle veronalaista palkkaa, vaikka korvausmenettelystä olisi maininta työnantajan terveydenhoito-ohjesäännössä tai vastaavassa asiakirjassa. Hammashoitoa voidaan kuitenkin pitää tällaisessakin tilanteessa työnantajan järjestämänä, jos työntekijällä on hammaslääkärille mennessään työnantajalta saatu lähete.
Työterveyshuoltoon sisältyvä kohtuullinen hammashoito on verovapaa etu myös työntekijänä toimivalle yrityksen osakkaalle, jos osakkaan työterveydenhuolto on järjestetty samalla tavalla kuin koko henkilökunnan työterveydenhuolto.
Koko ohje linkissä: A92/200/2018.
Lähde: Verotieto Oy
29.6.2018
Käytettyjen tavaroiden marginaaliverotusmenettely
Verohallinto on julkaissut 28.6.2018 päivätyn ohjeen Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverotusmenettely (dnro: A13/200/2018).
Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden kaupassa on tyypillistä, että kauppias ostaa tavaran yksityishenkilöltä. Kun kauppias myy tämän verotta ostamansa käytetyn tavaran, myyntihinta sisältää piilevänä sen arvonlisäveron, joka on sisältynyt tavaran ostohintaan. Käytetyn tavaran ja taide-, keräily- tai antiikkiesineen ostohintaan sisältyvän piilevän veron poistamiseksi arvonlisäverotuksessa voi tietyissä edelleenmyyntitilanteissa soveltaa marginaaliverotusmenettelyä. Jälleenmyyjä suorittaa tällöin veron saamastaan voittomarginaalista eli tavaran myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta. Marginaaliverotusmenettelyn soveltaminen on vapaaehtoista.
Marginaaliverotusmenettelyn vaatimukset kirjanpidolle
Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Kirjanpidossa ja varastokirjanpidossa on pidettävä erillään muista ostoista ja myynneistä ne ostot ja myynnit, joihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä. Varastokirjanpidossa erilläänpitoa tarvitaan muun muassa siksi, että on osoitettavissa, että tavaroita ei ole otettu muuhun käyttöön kuin jälleenmyytäväksi.
Voittomarginaalin laskentatapa ja erilläänpidon vaatimus tarkoittavat käytännössä sitä, että marginaaliverotettavat myynnit ja ostot on kirjattava kirjanpidossa omille tileilleen. Tarvittaessa marginaaliverotettavat myynnit ja ostot on vielä pidettävä toisistaan erillään eli kirjattava omille tileilleen silloin,
- kun sovelletaan yhtä aikaa tavarakohtaista menettelyä ja verokausikohtaista menettelyä tai
- kun myyntiin sovelletaan eri verokantoja.
Kirjanpitolautakunta on 31.10.2017 antanut yleisohjeen arvonlisäveron kirjaamisesta. Yleisohjeessa käsitellään myös marginaaliverotusmenettelyn alaisen käytetyn tavaran kirjanpitoa.
Lähde: Verotieto Oy
25.6.2018
Varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A33/200/2018). Ohje korvaa aiemmin annetun samannimisen ohjeen. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa kuitenkin luovutuksena.
Ohjeeseen on lisätty kohta, joka käsittelee muun kuin yhtiön osakkaan tekemän suorituksen kirjaamista vapaan oman pääoman rahastoon (luku 3.3.1.1.). Ohjeessa käsitellään myös aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksia yrityksen toimintamuodon muutosten yhteydessä. Lisäksi päätökset KHO:2017:55 ja KVL 2017/44 on lisätty ohjeeseen.
Ohjeessa käsitellään aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksen tekoajankohdan määräytymistä yritysjärjestelyjen ja toimintamuodon muutosten yhteydessä (luku 3.3.1.3.). Ohjeessa otetaan kantaa myös siihen, miten verotetaan, kun pääomapalautuksen saajana on osakkeen luovuttanut tai lahjoittanut henkilö (luku 3.3.2.).
Pääomasijoitukseen pidätetyn oikeuden verotus omistusoikeuden päättymisen jälkeen
Osakkeen omistaja voi osakekaupan tai osakkeiden lahjoituksen yhteydessä pidättää itselleen oikeuden vapaan oman pääoman rahastoon tekemäänsä pääomansijoitukseen. Jos oikeuden pidättäneen henkilön myöhemmin saamaan varojenjakoon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä, varojenjaosta ei voi vähentää luovutettujen tai lahjoitettujen osakkeiden poistamatonta hankintamenoa, koska varojenjaon saaja ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole enää osakkeiden hankintamenoa jäljellä. Tällainen varojenjako on siten koko määrältään saajansa veronalaista pääomatuloa.
Lähde: Verotieto Oy
28.5.2018
Sähköautojen lataus
Sähköautojen yleistymisen helpottamiseksi niiden työpaikoilla tapahtuvan lataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan. Tarkoituksena on, että latausedulle määritetään kaavamainen verotusarvo, joka vastaa laskennallista keskimääräistä lataamisen arvoa. Tällä vältytään tilanteilta, joissa työnantaja haluaisi tarjota latausmahdollisuuden työpaikalla mutta joutuu rajoittamaan lataamisen käyttöä vain niille, joilla on vapaa autoetu työnantajan puolelta.
Lähde: Verotieto Oy
21.5.2018
Suomi.fi-valtuudet
Verohallinto ottaa marraskuun 2018 alussa käyttöön Suomi.fi-valtuudet veroasioinnissa.
Valtuutuksia voi tehdä Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa 15.5.2018 alkaen, mutta valtuudet toimivat Verohallinnon asiointikanavissa vasta 1.11.2018 alkaen. Verkkopalvelussa henkilö tai yritys voi valtuuttaa toisen henkilön tai toisen yrityksen hoitamaan veroasioita puolestaan. Palvelussa voi myös pyytää valtuutusta toiselta henkilöltä tai yritykseltä ja hallinnoida valtuutuksia keskitetysti.
Liikkeen- tai ammatinharjoittajien annettava valtuus ennen marraskuuta
Liikkeen- tai ammatinharjoittajat ja heidän asianhoitajansa eivät voi asioida OmaVerossa Katso-tunnuksilla 1.11.2018 jälkeen. Jotta yrittäjän veroasioiden hoitaminen sujuu ilman keskeytyksiä, liikkeen- tai ammatinharjoittajan pitää antaa kirjanpitäjälleen Suomi.fi-valtuus ennen marraskuuta.
Kun valtuutetulle on myönnetty Suomi.fi-valtuus veroasioiden hoitamiseen, hän voi kirjautua Verohallinnon verkkopalveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuus astuu voimaan heti, kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sen.
Lisätietoja: www.vero.fi
19.4.2018
Muista ilmoittaa maahantuonnin arvonlisävero oma-aloitteisesti
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen maahantuojien tulee oma-aloitteisesti laskea maahantuonnin arvonlisäveron peruste ja veron määrä sekä ilmoittaa ne Verohallinnolle arvonlisäveroilmoituksella.
Vielä kevään aikana ilmoittamiseen on tulossa helpotusta. Tullilta saatava ilmoittajakohtainen vertailutieto maahantuonneista saadaan näkyviin OmaVeron arvonlisäveroilmoitukselle todennäköisesti toukokuussa.
Arvonlisäveropalautusten käsittelyssä on ruuhkaa. Käsittelyaika vaihtelee normaalisti yhdestä viikosta kolmeen viikkoon ja tarkempaa tutkimista vaativien ilmoitusten osalta viidestä kuuteen viikkoon. Osaltaan arvonlisäveropalautusten käsittelyn viivästymiseen vaikuttavat alkuvuonna annetut maahantuonnin arvonlisäveron ilmoitukset, joista useat poikkeavat Tullilta saaduista tiedoista. Myös tämä aiheuttaa Verohallinnolle lisäselvittelyjä.
Lähde: Verohallinto
6.3.2018
Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan
Verohallinto on julkaissut 1.3.2018 päivätyn ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (dnro: A15/200/2018).
Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Mikäli laskuttavaa yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimittaa maksaja ennakonpidätyksen. Osakeyhtiöiltä ja muilta yhteisöiltä sekä kommandiittiyhtiöiltä pidätys on 13 %, luonnolliselta henkilöltä verokortin mukaan.
Maksajan on hyvä tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä esim. ytj.fi:stä.
Lisätietoja tästä linkistä: A15/200/2018
Lähde: Verotieto Oy
26.3.2018
Yhteisöjen tuloverotukseen muutoksia 1.5.2018 alkaen
Yhteisöjen (mm. osakeyhtiö ja yhdistys) tuloverotus reaaliaikaistuu ja seuraamusmaksut yhtenäistyvät, kun yhteisöjen verotusmenettelyä ja tuloverotuksen seuraamusmaksuja koskevat lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2018. Muutoksia sovelletaan verovuodelta 2018 toimitettavaan verotukseen.
Verotus päättyy verovelvolliskohtaisesti verotuspäätökseen merkittynä päivänä. Jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä määräytyvät verotuksen päättymispäivän mukaisesti. Verotus voi päättyä huomattavasti nykyistä päättymisajankohtaa aikaisemmin ja samalla myös jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä aikaistuvat.
Seuraamusmaksujärjestelmä yhtenäistyy kaikkien verolajien osalta. Uutena seuraamusmaksuna on säädetty myöhästymismaksu. Tietyissä ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntitilanteissa määrätään veronkorotus.
Lue lisää 1.5.2018 voimaan tulevista yhteisöjen tuloverotuksen muutoksista: Verotuksen muutoksia
6.3.2018
Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan
Verohallinto on julkaissut 1.3.2018 päivätyn ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (dnro: A15/200/2018).
Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Mikäli laskuttavaa yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimittaa maksaja ennakonpidätyksen. Osakeyhtiöiltä ja muilta yhteisöiltä sekä kommandiittiyhtiöiltä pidätys on 13 %, luonnolliselta henkilöltä verokortin mukaan.
Maksajan on hyvä tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä esim. ytj.fi:stä.
Lisätietoja tästä linkistä: A15/200/2018
Lähde: Verotieto Oy
2.3.2018
Tulorekisteri käyttöön 1.1.2019
Palkanlaskenta ilmoittaa työntekijän ansiotulot tulorekisteriin
Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Työnantajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
Tulorekisteri korvaa palkkojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuuttajille. Tiedot annetaan yhdellä ilmoituksella yhteen keskitettyyn rekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten. Viimeiset palkkatietojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle annetaan vuodelta 2018.
Mitä tietoja tulorekisteriin ilmoitetaan?
Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot kuten luontoisedut. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava.
Lähde: Verohallinto https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/
12.1.2018
Tulotietojärjestelmä
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka liittyvät tulotietojärjestelmän käyttöönottoon (He 134/2017). Tulotietojärjestelmä ja tulorekisteri otetaan käyttöön 2019. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Siihen kerätään kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.
Tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot talletetaan välitettäväksi edelleen lakiehdotuksessa nimetyille viranomaisille ja muille tahoille näiden muuhun lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti käytettäväksi laissa määritettyihin tarkoituksiin. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä.
Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkatiedon maksajia heti 1.1.2019 lähtien. Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto (TVR) sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus.
Lähde: Verotieto Oy
30.1.2018
Oikaisulautakuntamenettely
Verohallinto on julkaissut Oikaisulautakuntamenettelyn ohjeet (dnro: A9/200/2018). Ohje selvittää verotuksen oikaisulautakunnan toimintaan liittyvää menettelyä.
Oikaisulautakunnalla on tehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Lautakunta voi siten ratkaista käsiteltävänään olevat asiat riippumatta esimerkiksi Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa esitetyistä kannanotoista. Oikaisulautakunnan toimialueena on koko maa ja se toimii jaostoihin jakautuneena. Jaostoja on 16 ja ne jakaantuvat pääsääntöisesti henkilöverotusta tai yritysverotusta käsitteleviin jaostoihin. Arvolisäverotusta koskevat asiat on keskitetty yhteen jaostoon.
Verotuksen muutoksenhaku uudistui 1.1.2017 alkaen. Muutosta haetaan oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta muun muassa tuloverotuksen, kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen, arvonlisäverotuksen, ennakkoperinnän, varainsiirtoverotuksen ja veronkannon päätöksiin. Verotuksen oikaisulautakunta toimii yleisenä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena verotuksessa.
Oikaisulautakuntamenettely ei kuitenkaan koske Tullista 1.1.2017 Verohallintoon siirtyneitä auto- ja valmisteverotusta koskevia tehtäviä, joita koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään Verohallinnossa.
Lähde: Verotieto Oy
12.1.2018
Tulotietojärjestelmä
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka liittyvät tulotietojärjestelmän käyttöönottoon (He 134/2017). Tulotietojärjestelmä ja tulorekisteri otetaan käyttöön 2019. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Siihen kerätään kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.
Tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot talletetaan välitettäväksi edelleen lakiehdotuksessa nimetyille viranomaisille ja muille tahoille näiden muuhun lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti käytettäväksi laissa määritettyihin tarkoituksiin. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä.
Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkatiedon maksajia heti 1.1.2019 lähtien. Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto (TVR) sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus.
Lähde: Verotieto Oy
1.1.2018
Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaikaa lyhenee sairastumispäivään. Muutoksella pyritään parantamaan yrittäjien mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään. Muutos koskee yrittäjän eläkelain mukaisia yrittäjiä.
Lähde: Verotieto Oy
21.12.2017
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
10.12.2017
Vuoden 2018 verokortit
Verohallinto lähettää vuoden 2018 verokortin joulu-tammikuussa postitse. Uudet verokortit tulevat voimaan helmikuun alusta. Vuoden 2017 verokortti on voimassa vielä tammikuun 2018. Verokortin tuloraja kuitenkin nollautuu vuoden vaihteessa, ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.
Vuoden 2018 verokorttiin voi tehdä itse muutoksia 13.12. alkaen verkossa osoitteessa vero.fi/verokortti. Muutosverokortti tulee silloin voimaan 1.1.2018. Muutosverokortin voi tilata vuodelle 2018 myös puhelimitse tai käymällä verotoimistossa 12.12. alkaen.
Lähde: Verotieto Oy
6.12.2017
3.12.2017
Päivärahat ja kilometrit 2018
Verohallinnon päätös verovapaiden matkakustannusten korvauksista vuonna 2018 (dnro: A235/200/2017).
• Kilometrikorvaus 42 senttiä / km
+ 3 senttiä / km / matkustaja
+ 7 senttiä / km peräkärryn vetämisestä
+ 3 senttiä / km yli 80 kg kuorman tai suurikokoisen esineen kuljettamisesta
• Osapäiväraha (yli 6 h) 19 euroa
• Kokopäiväraha (yli 10 h) 42 euroa
Ulkomaanpäivärahat ja tarkemmat ohjeet tästä linkistä.
21.11.2017
Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2018
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2018 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2018 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta.
Yrittäjät
Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on vuonna 2018 alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia. Maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2017.
Työntekijä
Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 6,35 ja 53–62 vuotta täyttäneillä 7,85 prosenttia. Molemmat maksut ovat 0,20 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2017.
Työnantajat
Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,75 prosenttia, mikä on 0,20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.
Työeläkevakuutusmaksun taso perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeuudistuksessa tekemään sopimukseen. Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Maksuprosenteissa on otettu huomioon myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemä kilpailukykysopimus.
Lähde: Verotieto Oy
13.11.2017
Yhteisöjen tuloveroilla on uusi viitenumero – tarkista, että käytät maksaessasi oikeaa viitettä
Yhteisöjen (osakeyhtiöt ja yhdistykset) tuloverojen maksamisessa on käytössä uusi viitenumero. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien jäännösvero, ennakkoverot ja lisäennakko maksetaan tästä lähtien omalla yhteisöjen tuloveron viitteellä. Tämä viitenumero on sama kaikille yhteisön tuloveroille.
Yhteisöjen tuloveron maksu tulee kuitenkin perille oikein, vaikka vero maksettaisiin vanhoilla tiedoilla eli viitenumerolla ja tilinumerolla, jotka ovat olleet käytössä tilisiirroilla ennen marraskuuta 2017.
Oma-aloitteisille veroille on oma viitenumeronsa
Yhteisöjen tuloverojen viite on eri asia kuin oma-aloitteisten verojen viite. Oma-aloitteisille veroille on oma viitenumeronsa, joka on ollut käytössä jo aiemmin.
Jos olet tallentanut oma-aloitteisten verojen viitenumeron verkkopankkisi maksupohjaan, huomioi, että et voi maksaa samalla viitteellä yhteisöjen tuloveroja.
Oikeaa viitenumeroa käyttämällä maksu kohdistuu oikealle verolajille
Veroja maksettaessa on käytettävä verolajin omaa viitenumeroa. Verolajin viitettä käyttämällä maksu kohdistuu oikealle verolajille.
Jos maksat yhteisöjen tuloveroja oma-aloitteisten verojen viitteellä, maksu käytetään ensisijaisesti oma-aloitteisille veroille. Jos oma-aloitteisia veroja ei ole erääntynyt maksettavaksi, käytetään saapunut maksu kuun lopussa muille erääntyneille veroille, kuten esimerkiksi yhteisöjen tuloveroille. Yhteisöjen tuloverojen eräpäivä on kuitenkin jo kuun 23. päivä, joten erääntyneelle yhteisöjen tuloverolle ehtii kertyä viivästysseuraamuksia ennen kuun loppua.
Verolajikohtaiset viitenumerot löytyvät esimerkiksi OmaVerosta tai verotuspäätöksen maksutiedoista.
Jo erääntyneiden verojen maksuissa voi käyttää edelleen asiakasviitenumeroa verolajista riippumatta. Asiakasviitenumero löytyy yhteenvedolta maksamattomien verojen maksutiedoista.
Lähde: Verohallinto
9.11.2017
Ajoneuvoverotuksen rangaistukset ja valvonta
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 81/2017), joiden tarkoituksena on selkiinnyttää ajoneuvoverotukseen liittyvää sääntelyä, kun kysymys on kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem) koskevista tilanteista.
Kaksoisrangaistavuuden kiellon alaisissa tilanteissa määrätään rangaistuksen sijaan lisävero. Lisäveron tarkoituksena on estää käyttämästä liikenteessä ajoneuvoja, joista on vero maksamatta tai jotka on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuiksi.
Muutoksilla täsmennetään lisäksi ajoneuvoverorikkomuksen ja polttoainemaksurikkomuksen rangaistusvastuuta ja parannetaan mahdollisuuksia valvoa ajoneuvoveron suorituksia teknisin keinoin. Valvontaviranomaiset voivat kuvata liikenteessä olevia ajoneuvoja. Kuvaaminen voi tapahtua myös automaattisesti ja se voi olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin.
Muutokset aiheutuvat käytännössä lisääntyneestä kiinnijäämisriskistä ja siitä, että lisävero on yleensä sanktiona vastaavasta teosta määrättävää sakkoa suurempi.
Muutokset tulevat voimaan 1.12.2017.
Lähde: Verotieto Oy
3.11.2017
Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto
Verohallinto on vahvistanut 1.11.2017 metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton eri kunnissa vuodelta 2017 toimitettavaa verotusta varten (linkki).
Päätöstä sovelletaan vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Päätöksen perusteella lasketaan mm. metsän vertailuarvo, jolla voi olla merkitystä sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaverotuksessa sekä määritettäessä metsälahjavähennyksen määrää.
Lähde: Verotieto Oy
2.10.2017
Huolehtiiko kirjanpitäjäsi yrityksesi ennakkoveron oikeasta määrästä?
Yritystoiminnasta maksettavan ennakkoveron määrä perustuu tilikauden tulosarvioon. Arvion voit tehdä yhdessä kirjanpitäjäsi kanssa.
Jos olet uusi yrittäjä, hae ennakkoveroa jo perustamisen yhteydessä tai heti sen jälkeen.
Pyydä kirjanpitäjääsi seuraamaan miten tulosarvio toteutuu tilikauden aikana ja onko ennakkoveron määrä mahdollisimman oikea. Liian pieneen ennakkoveroon kannattaa hakea korotusta; näin vältyt suurilta lisäveroilta. Jos ennakkovero on liian korkea, voit hakea alennusta.
19.9.2017
Vuokralle tarjottavan loma-asunnon kulujen vähentämiseen muutoksia
Verohallinto tiedottaa (linkki), että loma-asuntojen vuokraamista koskevan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (KHO 2017:131) muuttaa verotuskäytäntöä. Päätöstä sovelletaan myös takautuvasti. Verohallinto tulee päivittämään ohjettaan vuokratulojen verotuksesta.
Päätöksessä on kyse loma-asunnosta, jota tarjotaan vuokrattavaksi aktiivisesti. Kun loma-asuntoa sekä tarjotaan vuokralle että vuokrataan aktiivisesti ja omaa käyttöä on vähemmän kuin vuokrakäyttöä, loma-asunnon katsotaan olevan tulonhankkimiskäytössä. Tällöin vuokratulosta voi vähentää tulonhankkimismenoina kulut, jotka kohdistuvat vuokrattavana olevaan ajankohtaan.
Loma-asunnon kustannusten vähentäminen verotuksessa riippuu siitä, mikä on loma-asunnon pääasiallinen käyttötarkoitus. Yksittäisen loma-asunnon pääasiallinen käyttötarkoitus on useimmiten sen oma käyttö vapaa-ajan asuntona, vaikka sitä ajoittain myös vuokrattaisiin. Silloin vuokratulosta vähennetään vain vuokra-aikaan kohdistuvat kulut. Sen sijaan silloin, jos loma-asunnon pääasiallinen käyttötarkoitus on tulonhankkimistoiminta, kustannusten jakoa vuokrauksen ja oman käytön välillä sekä kulujen vähentämistä arvioidaan toisin.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2017:131 mukaisesti loma-asunto on sen vuokrattavana oloaikana pääasiassa tulonhankkimiskäytössä, jos verovelvollinen on esittänyt sen jatkuvasta vuokraamisesta selvityksen, asunto on ollut enemmän vuokrattuna kuin omassa käytössä ja sen tosiasiallinen vuokraus ei ole vähäistä. Loma-asunnon pääasiallista tulonhankkimiskäyttöä arvioidaan yllämainitut seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen.
Verovelvollinen saattaa järjestää loma-asunnon vuokraamisen monella tavalla. Hän voi tehdä määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vuokravälityssopimuksen jonkin vuokra- tai majoitusvälitysliikkeen taikka muun paikallisen välityspalvelun tarjoajan kanssa. Hän voi myös tarjota loma-asuntoa jatkuvasti vuokralle internet-sivujen kautta tai lehti-ilmoituksilla. Käytännössä verovelvollisen on pystyttävä osoittamaan, miten loma-asunnon jatkuva vuokraustoiminta on järjestetty. Verovelvollisen on myös selvitettävä loma-asunnon todelliset vuokrauspäivät ja päivät, jolloin asunto on ollut omassa käytössä.
Lähde: Verotieto Oy
31.8.2017
Budjettiriihen verolinjaukset
Työn verotus
Hallitus päätti budjettiriihessään 270 miljoonan euron kevennyksistä ansiotuloveroon kaikille tuloluokille. Päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään.
Ansiotuloveroon tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan niin, että pienituloisimmat vapautuvat verosta.
Alkoholin ja energian sekä tupakan veroja kiristetään
Työn verotuksen keventäminen rahoitetaan korottamalla alkoholiveroa 100 miljoonalla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja 45 miljoonalla. Tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.
Kiinteistöveroa ja kuntien osuutta yhteisöverosta korotetaan
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.
Verotuksen pitkänajan suunnittelu aloitetaan
Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.
Pitkän aikavälin suunnitelmalla halutaan antaa yrityksille ja kansalaisille signaali siitä, että Suomi on jatkossakin valtio, jossa kannattaa investoida, työllistää, tehdä työtä ja kasvaa. Valmistelu käynnistetään tutkimushankkeella, jolle asetetaan asiantuntijoista koostuva laaja-alainen ohjausryhmä.
Lähde: Verotieto Oy
21.8.2017
Verotili-palvelu suljetaan kokonaan elokuun lopussa
Verotili-palvelu suljetaan lopullisesti 31.8.2017. Palvelu on vielä toistaiseksi lukutilassa ja vanhoja tiliotteita tai lähetettyjä ilmoituksia voi tulostaa elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen Verotili-palvelu poistuu kokonaan käytöstä.
Verotili-palvelun on korvannut vuoden alusta lähtien OmaVero, jossa voi mm. ilmoittaa ja maksaa oma-aloitteisia veroja.
Lähde: Verohallinto
11.8.2017
Veromuutoksia valmistellaan
Valtiovarainministeriö tiedottaa, ettei 9.8.2017 julkaistu budjettiesitys pidä sisällään uusia veropäätöksiä.
Hallituksen aiemmin tekemien linjausten mukaisesti autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka.
Ansiotulon veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistus kuluttajahintojen nousua vastaavasti. Kiinteistöveroa korotetaan vuonna 2018 ja 2019 jo tehtyjen päätösten mukaisesti.
Uusista veromuutoksista päätetään elokuun lopulla hallituksen budjettiriihessä. Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 30.–31 elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen tiistaina 19. syyskuuta.
Lähde: Verotieto Oy
12.6.2017
Peruskorko
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2017 alkaen vuoden 2017 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia.
Lähde: Verotieto Oy
26.6.2017
Verohallinnon seuraamusmaksut
Verohallinto on julkaissut ohjeen Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa (dnro: A144/200/2017). Seuraamusmaksuja ovat myöhästymismaksu, veronkorotus sekä laiminlyöntimaksu. Seuraamusmaksuja koskevaa sääntelyä sovelletaan esim. arvonlisäveroon sekä ennakonpidätyksen toimittamiseen. Ohjeen kohtaa yhteenvetoilmoituksen myöhästymisen laiminlyöntimaksu on muutettu aikaisemmasta ohjeesta.
Arvonlisäverolain mukaan sen, joka on laiminlyönyt yhteenvetoilmoituksen antamisen säädetyssä ajassa tai antanut ilmoituksen puutteellisena, tulee Verohallinnon kehotuksesta täyttää velvollisuutensa. Myöhässä annetulle yhteenvetoilmoitukselle määrätään laiminlyöntimaksu.
Muissa yhteenvetoilmoituksen puute- ja virhetapauksissa katsotaan lähtökohtaisesti, että laiminlyönti koskee yhteenvetoilmoituksen sijaan oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta ja kyse on virheellisesti ilmoitetusta EU-myynnistä veroilmoituksella.
Myöhässä annetulle EU-kaupan yhteenvetoilmoitukselle määrättävä laiminlyöntimaksu on 100 - 200 euroa. Laiminlyöntimaksu on 100 euroa, kun ilmoitus on myöhässä enintään 45 päivää. Jos ilmoitus on myöhässä yli 45 päivää, on laiminlyöntimaksu 200 euroa. Laiminlyöntimaksua ei määrätä, kun yhteenvetoilmoituksella annettuja tietoja korjataan korvaavalla ilmoituksella.
Lähde: Verotieto Oy
12.6.2017
Peruskorko
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2017 alkaen vuoden 2017 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia.
Lähde: Verotieto Oy
30.5.2017
Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa
Verohallinto on julkaissut ohjeen Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa (dnro: A127/200/2017).
Arvonlisäverovelvollinen voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta, jos verovelvollisen liikevaihto on alle 30 000 euroa. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta ei ole erikseen säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Jos huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, huojennus tuloutetaan veroilmoituksella.
Saadun huojennuksen tuloutusvuosi riippuu siitä, sovelletaanko verovelvollisen verotuksessa suorite- vai maksuperustetta. Myös arvonlisäveron verokausi vaikuttaa tuloutusvuoteen, jos arvonlisäveron verokautena on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi ja verovelvollisen kirjanpitolain mukainen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta.
Suoriteperusteisessa tuloverotuksessa huojennus luetaan tuloverotuksessa sen tilikauden tuloksi, jonka aikana oikeus huojennukseen on syntynyt.
Kun verovelvollisen verotuksessa sovelletaan maksuperustetta, huojennus on tuloa sinä vuonna, kun Verohallinto maksaa huojennuksen määrän palautuksena verovelvolliselle. Jos verovelvollinen itse vähentää ilmoituksellaan huojennuksen määrän kyseiseltä verokaudelta maksettavaksi tulevasta verosta, huojennuksen katsotaan kuitenkin olevan sen verovuoden tuloa, jonka aikana kyseisellä arvonlisäveroilmoituksella ilmoitettu vero olisi erääntynyt maksettavaksi.
Lähde: Verotieto Oy
13.4.2017
Tilinpäätöstietojen toimittamisvelvollisuus
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tiedottaa aloittaneensa menettelyn, jossa tilinpäätöstietojen ilmoittamatta jättäminen johtaa viime kädessä yrityksen poistamiseen kaupparekisteristä. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on toimitettava tilinpäätöstietonsa julkaistaviksi kaupparekisterissä. Rekisteriä ylläpitävä PRH kehottaa tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättäneitä yrityksiä toimittamaan tiedot sakon uhalla.
Yritys voi ilmoittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin joko veroilmoituksen mukana tai suoraan PRH:lle. Tilinpäätösasiakirjojen ilmoittaminen on maksutonta. PRH saa tilinpäätöstiedot, kun ne on liitetty veroilmoitukseen Verohallinnon ohjeiden mukaisesti.
PRH muistuttaa tilinpäätöksen toimittamisvelvollisuudesta myös kehotuskirjeillä. Viimeisin kehotus on lähtenyt 10.4.2017 yhteensä 4 000 osakeyhtiölle ja osuuskunnalle, jotka eivät ole toimittaneet tilinpäätösasiakirjojaan määräajassa.
Lähde: Verotieto Oy
3.4.2017
Arvonlisäveron alarajanhuojennus
Verohallinto on julkaissut 20.3.2017 päivätyn ohjeen arvonlisäveron alarajahuojennuksesta (dnro: A65/200/2017). Ohjetta on päivitetty vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta.
Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.
Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.
Alarajahuojennusta voi vaatia vain arvonlisäveroilmoituksella. Yritys ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon sen verokauden arvonlisäveroilmoituksessa, jossa alarajahuojennustiedot on ilmoitettava, ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta. Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.
Lähde: Verotieto Oy
22.3.2017
Lahjukset verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 14.3.2017 päivätyn ohjeen Lahjus ja eräät muut menot yritysten verotuksessa (dnro: A13/200/2017). Ohjeessa käsitellään lahjuksen antamisesta aiheutuvien menojen verotuskohtelua yritysten verotuksessa. Lisäksi ohjeen lahjusrikosta koskevaa osiota on päivitetty edellytyksillä, joiden täyttyessä Verohallinto voi esimerkiksi rikosepäilyissä antaa verotustietoja toisille viranomaisille.
Lahjusten ja lahjusten luonteisten etujen antamisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelvottomia. Kotimaassa annettujen lahjusten lisäksi myös ulkomailla annetut tai rajan ylittäviin toimiin liittyvät lahjukset ovat vähennyskelvottomia. Lahjusmenot eivät ole vähennyskelpoisia edes silloin, kun lahjuksen antaminen on antajan näkökulmasta välttämätöntä tulon hankkimiseksi.
Lähde: Verotieto Oy
3.3.2017
Kiinteistöverotus
Esitäytetty kiinteistöveroilmoitus tulee maaliskuussa. Kiinteistöverotuspäätöksen mukana kaikille kiinteistöverotusasiakkaille lähetetään ilmoitusosalomake. Kiinteistötietojen korjaukset voi tehdä tällä lomakkeella. Jos ilmoituksessa on korjattavaa, se on palautettava. Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa, jos tietoja ei vaadita korjattavaksi. Tietojen korjaaminen on mahdollista tehdä myös sähköisesti Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa. Palvelu avautuu 9.3.2017.
Ilmoituksen viimeinen korjaus ja palautuspäivä on merkitty ilmoitusosaan. Viimeinen korjaus- tai palautuspäivä on 2.5.2017, 9.5. 2017 tai 16.5.2017.
Siltä osin kuin verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Toisin sanoen myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun virheistä ja puutteista. Verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus, mikäli hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa.
Lähde: Verotieto Oy
14.2.2017
Osinkoverotukseen esitetään kiristystä — ansiotulojen verotukseen lievennystä
Valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esittää muutoksia osinkoverotukseen (Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017). Lisäksi työryhmä ehdottaa muutoksia ansiotulojen rajaveroon eli lisätuloista menevään veroon. Työryhmä ei ehdota muutoksia Suomen yritysverotukseen.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ehdotetaan kiristystä
Työryhmän mukaan osinkoverotuksen uudistaminen on tarpeen, koska investointien tuottovaatimus vaihtelee osinkoverojärjestelmän vuoksi yritysten kesken, mikä heikentää investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin taloudessa. Osinkoverotus ohjaa myös osingonjakoa voimakkaasti, aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen sekä sisältää liian suuren eron listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä.
Työryhmä ehdottaa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen seuraavia muutoksia:
§ Huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin.
§ Osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin.
§ Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin.
§ Tuottoprosentin ylimenevä osa osingosta olisi 75-prosenttisesti ansiotuloa kuten nykyisinkin.
Muutosten seurauksena osakkaat saisivat nostaa huojennetusti verotettua osinkoa vähemmän kuin nykyisin, mikä kiristäisi verotusta valtaosalla osingonsaajista. Euromääräisen 150 000 enimmäisrajan poisto keventäisi verotusta tietyissä harvalukuisissa tilanteissa, kun osakas nostaisi suuria osinkoja suuren nettovarallisuuden yhtiöstä. Huojennetusti verotetun osingon kokonaisveroaste nousisi lähemmäs pääomaverokantaa. Näin verotus kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin omaan yhtiöön ja muualle tehtyjä sijoituksia.
Työryhmä ei ehdota muutoksia listattujen yhtiöiden osinkojen verotukseen.
Yritysverotukseen ei esitetä muutoksia
Työryhmä ei ehdota muutoksia Suomen yritysverotukseen, koska järjestelmä on jo nyt kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Työryhmä pitää yhteisöverokantaa kilpailukykyisenä eikä näe välitöntä tarvetta sen alentamiselle. Suomen pitää kuitenkin huolehtia siitä, että yhteisöverokannan taso säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä myös tulevina vuosina.
Työryhmä pitää nykyistä yhtiöverotusmallia perusteltuna. Asiantuntijat eivät ehdota esimerkiksi kansainvälisessä keskustelussa esillä olleita malleja, joiden pyrkimyksenä on poistaa oman pääoman ja vieraan pääoman verokohtelun eroavuuksia (ACE-malli tai CBIT-malli). Myöskään Viron yritysveromallin käyttöönotolle ei löydy perusteita.
Yritysten verotettavan tulon laskentasäännöksiin ei ole syytä tehdä muutoksia, työryhmä katsoo. Asiantuntijat eivät ehdota tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen eivätkä tuloksentasausvarauksen tai investointivarauksen käyttöönottoa.
Ansiotulojen rajaveroon lievennys
Työryhmä on arvioinut ansiotuloverotusta osaamisen kartuttamisen ja tuottavuuden lisäämisen kannalta. Työryhmä ehdottaa muutoksia ansiotulojen rajaveroon eli lisätuloista menevään veroon:
§ Ansiotulon rajaveroastetta alennettaisiin noin 82 000–128 000 euroa vuodessa ansaitsevilla.
§ Pitkällä aikavälillä rajaveroasteita tulisi pyrkiä alentamaan niin, etteivät ne ylitä 50 prosenttia millään tulotasolla.
Uudistus kannustaisi palkansaajia kartuttamaan osaamistaan ja lisäämään siten tuottavuuttaan. Tämä vauhdittaisi talouskasvua pitkällä aikavälillä, työryhmä arvioi. Osinkoverotuksen ja ansiotuloverotuksen muutokset kaventaisivat eroa pääomatulon ja ansiotulon verotuksen välillä. Tämä pienentäisi kannusteita toimia osakeyhtiönä palkansaajana toimimisen sijaan, vaikka ehdotukset eivät kuroisi eroa kokonaan umpeen.
Työryhmä ehdottaa, että nykyinen koulutusvähennys poistettaisiin. Tuloverolakiin lisättäisiin erillinen säännös työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa.
Lähde: Verotieto Oy
19.1.2017
Liikenteen verotukseen muutoksia
Liikenne- ja viestintäministeriön raportti (1/2017) esittää liikenteen veroja alennettavaksi noin 1,6 miljardilla eurolla niin, että autovero poistetaan kokonaan, polttoaineveroa alennetaan 200 miljoonalla ja noin 547 miljoonalla eurolla. Ajoneuvoveroa jäisi jäljelle noin 235 miljoonaa euroa.
Autoveron poistamisella on tarkoitus vauhdittaa ajoneuvokannan uusiutumista. Uusiutuminen merkitsee myös, että vähäpäästöisten ajoneuvojen määrä lisääntyy, sillä uudet ajoneuvot ovat vanhoja ajoneuvoja vähäpäästöisempiä.
Autoveron poistaminen alentaa eniten runsaspäästöisten autojen hintoja. Runsaspäästöisten autojen käyttö tulee kuitenkin kalliimmaksi päästöjen mukaan porrastetun käyttömaksun vuoksi.
Liikenneverkkoyhtiön toteutukseen sekä ehdotettuun autoveron keventämiseen vuonna 2018 liittyy markkinahäiriöiden riski vuonna 2017. Tämän vuoksi erikseen päätettävällä tavalla voidaan suunnata julkista tukea uusien autojen hankintaan tai vastaavin tuin voidaan edesauttaa autokannan uusiutumista energia- ja ilmastostrategian periaatteiden mukaisesti kehysvalmistelun yhteydessä keväällä 2017.
Lähde: Verotieto Oy
22.12.2016
Työnantajalle 2 500 euron kertakorvaus perhevapaakustannuksista
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Tasavallan presidentti vahvisti lain 21. joulukuuta, ja se tulee voimaan 1.4.2017.
Tuki maksetaan työnantajille, jotka maksavat työsopimuksen tai työ- tai virkaehtosopimuksen perustella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Korvauksen saamisen edellytyksenä on myös se, että työsuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja työsuhde perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Lisäksi työajan tulee olla äitiysrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Korvauksella tuetaan pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden syntymistä.
Lähde: Verotieto Oy
2.12.2016
Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2017
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2017. Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Tämä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016.
Työntekijältä perittävä osuus eläkevakuutusmaksusta on 6,15 % ja korotettu 53–62 vuotta täyttäneiden työeläkevakuutusmaksu on 7,65 %. Maksut ovat 0,45 prosenttiyksikköä suuremmat kuin vuonna 2016.
Työnantajan keskimääräinen osuus on 17,95 prosenttia, mikä on 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2016.
Lähde: Verotieto Oy
1.12.2016
Yrittäjävähennys hyväksyttiin muutettuna
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi muutettuna tuloverolain muutosesityksen, jonka mukaan vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön yrittäjävähennys (VaVM 29/2016 – He 176/2016). Luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan sekä maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia. Metsätalouden verotuksessa tehdään vastaava vähennys.
Lähde: Verotieto Oy
27.10.2016
Verohallinnon asiakaspalvelussa ja sähköisessä ilmoittamisessa katkoksia
Uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta johtuen Verohallinnon asiakaspalvelu on suljettu vuodenvaihteessa ja sähköiset palvelut toimivat vain osittain. Yritysasiakkaiden palveluissa poikkeamia on jo aikaisemmin. Esim. kausiveroilmoitusta ei voi jättää 22.12. jälkeen. Sähköisiin palveluihin katkon aikana jätettyjen tietojen käsittely aloitetaan saapumisjärjestyksessä 3.1. alkaen. Osa sähköisistä palveluista siirtyy katkon jälkeen OmaVero-palveluun.
Verohallinnon asiakaspalvelu ei ole auki palvelukatkon aikana 29.12.–2.1. Verotoimistot ovat kiinni, palvelunumerot eivät ole käytössä, chat on suljettu ja Verohallinnon sähköisistä palveluista useat toimivat vain osittain.
Palvelukatkon vaikutukset yritysasiakkaisiin
- § Ilmoita kausiveroilmoituksen ja arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen korjaustiedot Verotili-palvelussa viimeistään 22.12. Näitä tietoja et voi antaa sähköisesti etkä paperilla 23.12.–2.1. Paperi-ilmoituksina korjaustiedot pitää lähettää viimeistään perjantaina 16.12. Sinulle ei tule myöhästymismaksuja palvelukatkon vuoksi.
- § Palautusten maksamisessa on viivettä. Palautuksia maksetaan palvelukatkon jälkeen 12.1. alkaen.
- § Hae Katso-tunnistetta tai valtuuta tilitoimistosi sähköiseen asiointiin ajoissa. Vuoden 2017 alusta arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoitukset tulee antaa sähköisesti.
- § Ytj.fi:ssä antamasi muutos- ja lopettamisilmoitusten tiedot eivät välity Verohallintoon ajalla 27.12.–3.1. Saat kuitenkin Y-tunnuksen uudelle yritykselle palvelukatkonkin aikana. Verohallinto aloittaa rekisteröintien tekemisen alv-, ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin katkon päätyttyä. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin ja säätiörekisteriin jätetyt tiedot päivittyvät normaalisti.
- § Tietojen haku verovelkarekisteristä ei ole käytössä 29.12.-5.1 välisenä aikana
- § Et voi saada verovelkatodistusta 29.12.-5.1 väliseltä ajalta. Voit tehdä verovelkatodistustilauksen verkkopalvelussa mutta et puhelimitse palvelukatkon aikana. Todistuksen saat palvelukatkon päätyttyä.
Paperiset asiakirjat voit jättää palvelukatkon aikana Verohallinnon päätoimipaikkoihin sekä Vallilan kirjaamoon Helsingissä (Vääksyntie 4) klo 8-16.15. Päätoimipaikat sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Maarianhamina, Oulu, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.
Lähde: Verotieto Oy
14.10.2016
RekryKoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä
Verohallinto on antanut kannanoton ”RekryKoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä” (Dnro: A112/200/2016, 13.10.2016) kysymykseen ”Miten työnantajan ja TE-toimiston yhdessä toteuttamaa RekryKoulutus-järjestelyä käsitellään koulutukseen osallistuvan henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä sekä työnantajan tuloverotuksessa?”.
RekryKoulutus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. RekryKoulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta, kuitenkin vähintään on 10 koulutuspäivää. Koulutus antaa opiskelijalle pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Koulutuksen hyväksytysti suorittanut henkilö lähtökohtaisesti työllistyy koulutusta järjestäneeseen työnantajan palvelukseen. Henkilö voi työllistyä myös vuokratyövoimaa tarjoavaan yritykseen tai toimeksiantosuhteeseen.
RekryKoulutuksesta ei muodostu veronalaista etua koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Niin myöskään koulutuksen järjestävällä työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä.
RekryKoulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia koulutuksen kustantavan työnantajan elinkeinotulon verotuksessa.
Lähde: Verotieto Oy
3.10.2016
Työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta pienenee
Hallituksen antaman lakiesityksen (He 170/2016 mukaan vuonna 2017 palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua nostettaisiin 0,45 prosenttiyksikköä ja työnantajan osuus pienenee saman verran. Ehdotetut muutokset ovat osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemää kilpailukykysopimusta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärään ei ehdoteta muutosta vuodelle 2017.
Palkansaajat
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,60 prosenttia palkasta.
Työnantajat
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,80 prosenttia, jos palkkasumma on korkeintaan 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 3,30 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajat
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,70 prosenttia (0,46 % vuonna 2016) palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia (1,00 % vuonna 2016) palkasta.
Lähde: Verotieto Oy
28.9.2016
Korkotulojen verotus
Verohallinto on julkaissut ohjeen Korkotulojen verotus, dnro: A44/200/2014. Ohje käsittelee luonnollisen henkilön saamien korkotulojen verotusta.
Jos omistaja lainaa varojaan yritykselleen, katsotaan yrityksen maksamasta korosta pääomatuloksi vain käypää korkoa vastaava korko (KVL 1994/22). Kun osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, osakkaalle maksettavana kohtuullisena koron määränä voidaan pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.
Muissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina rinnastetaan osakkaan tekemään sijoitukseen. Kohtuullinen korko voidaan määritellä tällöin lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Tätä määrää voidaan katsoa vastaavan valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Lähde: Verotieto Oy
31.8.2016
Vuoden 2015 verotuspäätösten postittaminen on alkanut
Verohallinto tiedottaa. Korjattujen vuoden 2015 verotuspäätösten postittamien on alkanut. Verovelvollinen voi saada korjatun verotuspäätöksen, vaikka hän ei olisi muuttanut keväällä saapuneen veroilmoituksen tietoja. Verohallinto on voinut saada korjattua tietoa muualta, esimerkiksi työnantajilta.
Uusi verotuspäätös korvaa keväällä tulleen verotuspäätöksen. Keväällä saapunut verotuspäätös on lopullinen, jos veroilmoitukseesi ei ole tullut muutoksia. Puolisot voivat saada päätökset eri aikaan.
Verohallinto maksaa vuoden 2015 veronpalautukset tilille 29.11.2016.
Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on 25.11.2016 ja toinen 1.2.2017. Summa on jaettu kahteen erään, jos jäännösveron määrä on 170 euroa tai enemmän.
Vuoden 2015 verotustiedot ovat julkisia ja nähtävillä verotoimistoissa 1.11.2016 alkaen.
Lähde: Verotieto Oy
12.8.2016
Valtiovarainministeriön vuoden 2017 talousarvioesityksen veromuutoksia
Yrittäjävähennys
Kannusteita yrittäjyyteen vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä. Jatkossa elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tulona.
Tappioiden vähentäminen
Osakeyhtiöiden tappioiden vähennyskelpoisuutta laajennetaan.
Arvonlisäverotus
Pienten yritysten maksuvalmiutta vahvistetaan ottamalla käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys. Yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annettaisiin mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti.
Myynnin arvonlisävero suoritettaisiin vasta siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana myyjä saa ostajalta maksun. Nykyisin vero tilitettävä pääsääntöisesti tavaran toimittamis- tai palvelun suorittamisajankohdan mukaan.
Lisäksi neljännesvuositilitykseen oikeuttava liikevaihtoraja nostetaan 50 000 eurosta 100 000 euroon ja kalenterivuositilitykseen oikeuttavaa raja 25 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2017 alussa.
Ansiotulojen verotus
Palkansaajien verotus kevenee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Työn verotus kevenee 415 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen ja eläkkeensaajien verotukseen tehdään vastaavan suuruinen kevennys, noin 130 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kustannustason nousua vastaavasti, mikä vähentää verotuloja noin 190 milj. eurolla.
Kotitalousvähennys
Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi kotitalousvähennystä kasvatetaan. Kotitalousvähennyksen suuruus korotetaan 50 prosenttiin (tällä hetkellä 45 %), kun työ ostetaan ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä. Vastaava korotus tehdään kotitalousvähennyksen määrään, kun vähennyspiirissä olevasta työstä maksetaan palkkaa.
Perintö- ja lahjaverotus
Yritystoiminnan edellytyksiä vahvistetaan keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Metsätilan sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön lahjaveron perusteella myönnettävä metsälahjavähennys.
Lähde: Verotieto Oy
3.8.2016
Yrittäjävähennys käyttöön 2017?
Lakiluonnoksen mukaan yrittäjien verotuksessa otettaisiin käyttöön yrittäjävähennys, jota sovellettaisiin vuodelta 2017 toimitettavasta verotuksesta alkaen.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)
Liike- ja ammattitoiminnasta saadusta elinkeinotoiminnan veronalaisesta tuloksesta vähennettäisiin verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tulona. Lisävähennys tehtäisiin elinkeinotoiminnan verovuoden tulosta, josta on vähennetty vähennyskelpoiset menot sekä vanhat tappiot.
Henkilöyhtiöt ja muut elinkeinoyhtymät
Elinkeinotoiminnan veronalaisesta tuloksesta vähennettäisiin verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tulona. Lisävähennys tehtäisiin elinkeinotoiminnan verovuoden tulosta, josta on vähennetty vähennyskelpoiset menot sekä vanhat tappiot ja verovapaat osingot.
Vähennyksen jälkeen verotettavaksi jäävä tulo jaettaisiin verotettavaksi ansio- tai pääomatulona nykyisin voimassa olevan käytännön mukaisesti.
Lähde: Verotieto Oy
1.8.2016
Omavero korvaa Verotilipalvelun
Vuoden 2017 alussa Verotili-palvelu korvataan OmaVero-palvelulla. Uudessa palvelussa on samat toiminnallisuudet uudistuneessa muodossa. Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.
OmaVero-palvelussa voit antaa ilmoitukset oma-aloitteisista veroista sekä maksaa verot verkkomaksulla. Palvelusta näet myös kuukausittaisen yhteenvedon maksuista ja palautuksista (vastaa sisällöltään nykyistä verotiliotetta). Lisäksi näet mahdolliset huomautukset maksamattomista veroista.
Tunnistautumiseen ei tule muutoksia, OmaVeroon kirjaudutaan samoin kuin Verotili-palveluun. Asiakkaan ei tarvitse tehdä muutoksia nykyisiin Katso-valtuuksiinsa, sillä Verotili-palvelua varten annetut valtuudet ovat käytössä myös OmaVerossa.
Verotili-palvelun poistumisen seurauksena monet termit, kuten verotiliote ja kausiveroilmoitus, jäävät pois käytöstä.
Lähde: Verotieto Oy
1.8.2016
Verotusmenettely ja veronkanto 2017
Verotusmenettely ja veronkanto muuttuvat vuoden 2017 alusta Eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esityksen He 29/2016. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2017. Uudet säännökset koskevat verovuodelta 2017 toimitettavaa verotusta (tilikausi päättyy 2017) sekä lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkaneiden verokausien verotusmenettelyä ja muutoksenhakua joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Lain voimaantulon jälkeen tehdyn Verohallinnon päätöksen muutoksenhakuun sovelletaan uusia muutoksenhakua koskevia säännöksiä, vaikka päätös koskisi ennen lain voimaantuloa päättynyttä verovuotta tai verokautta. Kuitenkin verovuoden 2016 säännönmukaista verotusta koskevaan verotuspäätökseen haetaan muutosta lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Veronkannossa ja siihen liittyvässä Verohallinnon päätöksenteossa sovelletaan uusia säännöksiä lain voimaantulon jälkeen myös sellaisten veroerien käsittelyssä, jotka ovat muodostuneet ennen lain voimaantuloa tai jotka koskevat lain voimaantuloa edeltänyttä aikaa.
Lisätietoa linkistä: He 29/2016
Lähde: Verotieto Oy
23.6.2016
Yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi
Verohallinto on julkaissut ohjeen Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi (dnro: A52/200/2015). Ohjeessa käsitellään millä edellytyksillä yritys voidaan muuttaa osakeyhtiöksi ilman veroseuraamuksia ja kuinka muutos vaikuttaa siirtyvän yritystoiminnan verotukseen. Lisäksi käsitellään toimintamuodon muutoksen vaikutusta verovastuuseen.
Osakeyhtiötä edeltäneen yritysmuodon verovuosi päättyy osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemispäivää edeltävään päivään. Vastaavasti osakeyhtiön verovuoden ensimmäinen päivä on päivä, jona osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin. Toimintamuodon muutoksessa osakeyhtiöksi muutettua yritystä verotetaan osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemistä edeltävältä ajalta osakeyhtiötä edeltänyttä yritysmuotoa koskevien säännösten mukaan.
Kirjanpidossa siirtovelaksi kirjattua yksityisen elinkeinonharjoittajan (maksuunpantua tai -panematonta) tuloverovelkaa ei pidetä elinkeinotoiminnan velkana. Tuloverovelkaa ei verotuksessa katsota toimintamuodon muutoksen jälkeen osakeyhtiön velaksi. Verovelkaa ei siten voida maksaa osakeyhtiön varoista ilman osakkeenomistajalle tulevia veroseuraamuksia. Vastaavia periaatteita sovelletaan myös muihin toimintamuodon muutosta edeltävänä aika syntyneisiin luonnollisen henkilön verovelkoihin. Henkilöyhtiön verovelkoihin sovelletaan vastaavia periaatteita. Yhtiön osakkaan verovelat eivät siirry perustettavalle yhtiölle, joten niin ei katsota toimintamuodon muutoksen jälkeen osakeyhtiön velaksi, eikä niitä siten voida maksaa osakeyhtiön varoista ilman osakkeenomistajalle tulevia veroseuraamuksia. Samaa sääntöä sovelletaan verovelkoihin, joista henkilöyhtiö ja osakas ovat yhteisesti vastuussa.
Lähde: Verotieto Oy
13.6.2016
Peruskorko edelleen 0,00 %
Valtiovarainministeriö tiedottaa vahvistaneensa peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2016 alkaen vuoden 2016 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia. Peruskorko vaikuttaa verotuksessa mm. seuraavissa tilanteissa:
- § Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi.
- § Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
20.3.2016
Arvonlisäveron vähennysoikeus
Verohallinto on julkaissut ohjeen Arvonlisäveron vähennysoikeudesta (dnro:A80/200/2015). Ohjeessa käsitellään arvonlisäveron vähennysoikeuteen liittyviä kysymyksiä.
Kun arvonlisäverovelvollinen harjoittaa sekä arvonlisäverollista toimintaa että arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, arvonlisäverovelvollisen on tiedettävä, mihin toimintaan hänen tekemänsä hankinnat kohdistuvat. Alv:n vähennysoikeus määräytyy tämän perusteella.
Arvonlisäverovelvollisella on oikeus vähentää niiden hankintojen alv, jotka kohdistuvat suoraan ja välittömästi hänen harjoittamaansa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Sen sijaan niiden hankintojen arvonlisäveroa, joka kohdistuu suoraan ja välittömästi hänen harjoittamaansa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan, ei saa vähentää.
Jos arvonlisäverovelvollinen harjoittaa vain arvonlisäverollista toimintaa, hänellä on oikeus vähentää yleiskulujen arvonlisäverot kokonaisuudessaan. Kun arvonlisäverovelvollinen harjoittaa sekä arvonlisäverollista että arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, yleiskulujen arvonlisäveron vähennysoikeus määräytyy sen perusteella, missä suhteessa yleiskuluina pidettäviä hankintoja voidaan katsoa käytettävän arvonlisäverollisessa toiminnassa ja missä suhteessa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomassa toiminnassa.
Lähde: Verotieto Oy
19.2.2016
Verovelvollisella yrityksellä vastuu veroilmoituksen oikeellisuudesta
Verohallinto tiedottaa, että verovelvollisen huolellisuusvelvoite pääverolomaketta täytettäessä on korostunut. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 10.2.2016 kolme veronkorotusta koskevaa päätöstä (KHO:2016:16, KHO:2016:15, KHO10.2.2016 T:406, Korkeimman hallinto-oikeuden veronkorotusta koskevista uusista päätöksistä ilmenee, että pääverolomakkeella on olennainen merkitys yritysverotuksen toimittamisen perusteena.
Veronkorotus voidaan määrätä VML 32 §:n 3 momentin perusteella (olennaisesti väärä veroilmoitus tieten tai törkeästä huolimattomuudesta), jos yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden olennaista veronalaista tuloa tai vähennyskelvotonta menoa ei ole ilmoitettu pääverolomakkeella. Merkitystä ei ole sillä, että erä on ilmoitettu veroilmoituksen liitteenä annetulla liitelomakkeella.
Verovelvollisella yhtiöllä on vastuu veroilmoituksen oikeellisuudesta. Verovelvollisen huolellisuusvelvoite on korostunut Verohallinnon siirryttyä verotuksen toimittamisessa massamenettelyyn. Se tarkoittaa, että veroilmoituksia käsitellään automaattista tietojenkäsittelyä hyödyntäen ja että veropäätöksiä syntyy myös automaattisesti ilman verovirkailijan tapauskohtaista käsittelyä.
4.1.2016
Tärkeitä lukuja 2016
Verovapaat korvaukset
- Kokopäiväraha (yli 10 h) 40,00 €
- Osapäiväraha (yli 6 h) 19,00 €
- Ulkomaanpäiväraha, ks. taulukko
- Ateriakorvaus 10,00 €
- Kilometrikorvaus 0,43 €
Työntekijän palkasta perittävät maksut
- Työntekijän TyEL 5,70 % (18-52-vuotiaat)
- Työntekijän TyEL 7,20 % (53-67-vuotiaat)
- Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 1,15 % (peritään 17-64-vuotiailta)
Työnantajan maksut
- Sosiaaliturvamaksu 2,12 % (maksetaan 17-67-vuotiaille maksetuista palkoista)
- TyEL keskim. 24 % (18-67-vuotiaista)
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,00 %
(+ työntekijältä peritty 1,15 % = 2,15 %; maksetaan Työttömyysvakuutusrahastolle) - Ryhmähenkivakuutus 0,07 %
- Tapaturmavakuutus (määräytyy työn tapaturmariskin mukaan alakohtaisesti)
8.12.2015
Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2016
Kilometrikorvaus
• 43 senttiä / km
• perävaunu: +7 senttiä / km
• matkustaja: +3 senttiä / matkustaja / km
Päivärahat, työmatkan kesto
• yli 6 h: 19 euroa (osapäiväraha)
• yli 10 h: 40 euroa (kokopäiväraha)
Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.
Ateriakorvaus
• 10 euroa
Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.
Lähde: Verotieto Oy
