Ajankohtaista 25.9.2020: Katso-palvelun toiminta päättyy LUE LISÄÄ!
Tilitoimisto Tampere - TiliSym Oy
☰ Menu
AJANKOHTAISTA
OTA YHTEYTTÄ/PYYDÄ TARJOUS

25.9.2020

Katso-palvelun toiminta päättyy

Verohallinto kehottaa Katso-valtuuksia käyttäviä ottamaan Suomi.fi-valtuudet käyttöön mahdollisimman pian, koska Katso-palvelun toiminta päättyy tämän vuoden lopussa. Jos Suomi.fi-valtuuksia ei siirry käyttämään ajoissa, alv- ja muiden veroilmoitusten antaminen sekä tulorekisteri-ilmoittaminen viivästyvät, mistä aiheutuu verovelvolliselle ylimääräisiä kuluja.

TiliSym Oy lähettää kaikille asiakkailleen sähköpostitse valtuutuspyynnön, joka voi käydä hyväksymässä Suomi.fi-palvelussa (ohje tässä linkissä).


Tietoisku-webinaari kustannustuen hakemisesta 6.7.2020 Klo 13

Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin:

Kuka tukea voi saada?
Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
Miten hakeminen tapahtuu?
Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?

Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin


8.9.2020

Ohje valtuuksien antamiseen suomi.fi -sivustolla

Katso-tunnukset poistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Jo nyt voit käyttää valtuuksien antamiseen Suomi.fi -sivustoa. Katso tästä ohje kuinka tapahtuu valtuuksien antaminen TiliSymille Suomi.fi -sivustolla:

Ohje valtuuksien antamiseen Suomi.fi -sivustolla

Tietoisku-webinaari kustannustuen hakemisesta 6.7.2020 Klo 13

Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin:

Kuka tukea voi saada?
Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
Miten hakeminen tapahtuu?
Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?

Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin


2.7.2020

Koronasta kärsivä yritys voi hakea kustannustukea 7.7.-31.8.2020

Koronasta kärsiville yrityksille räätälöity kustannustuki tulee haettavaksi 7.7.-31.8.2020 välisenä aikana. Tuen määrä on 2000-500 000 euroa. Sitä voi hakea yritys, jonka liikevaihto on tippunut 30% edellisvuodesta. Tarkastelujakso on pääsäntöisesti maalis-kesäkuu. Yrityksellä tulee olla palkkakuluja ja kiinteitä kuluja. Lisäksi yrityksen tulee kuulua toimialaan joka kuuluu kustannustuen piiriin ja liikevaihdon tulee olla yli 20 000 euroa.

Lue lisää ja hae tukea

Tietoisku-webinaari kustannustuen hakemisesta 6.7.2020 Klo 13

Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia mm. näihin kysymyksiin:

Kuka tukea voi saada?
Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada?
Miten hakeminen tapahtuu?
Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?

Lue lisää ja ilmoittaudu webinaariin


23.4.2020

Pirkanmaalaiset yksinyrittäjät voivat hakea nyt korona-avustusta

Pirkanmaalaiset yksinyrittäjät voivat nyt hakea 2000 euron korona-avustusta osoitteesta: www.tukialusta.fi

Avustusta voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava, Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä. Yksinyrittäjä on yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. Mukaan luetaan myös freelance-yrittäjät.

Palveluun tunnistaudutaan sähköisesti. Hakemuksen täyttämiseen tarvitaan muutama pakollinen liite.

Jos haet tukea, hanki valmiiksi seuraavat asiakirjat sähköisessä muodossa:

1. Viimeisin tilinpäätös tai veroilmoitus
2. Kirjanpidon tulosteet ja/tai tiliotteet keväältä 2020
3. Verovelkatodistus OmaVero-palvelusta

Lisätietoja: www.tukialusta.fi


16.4.2020

TE-toimisto julkaisi kuvaohjeen: Näin yrittäjä hakee työmarkkinatukea

TE-toimisto on nyt julkaissut kuvallisen ohjeen siitä, miten yrittäjän kannattaa täyttää lomake, jolla ilmoittaudutaan työnhakijaksi TE-toimistoon. Oikein täytetty lomake nopeuttaa käsittelyä. (Linkki kuvaohjeeseen artikkelin lopussa.)

Yrittäjien väliaikainen mahdollisuus hakea työttömyysturvaa lopettamatta yritystoimintaa on herättänyt yrittäjissä paljon kysymyksiä. Päänvaivaa on syntynyt erityisesti TE-toimiston lomakkeesta, jota ei ole ehditty muokata pikaisesti valmistellun lain mukaiseksi.

TE-toimisto on nyt julkaissut kuvallisen ohjeen siitä, miten yrittäjän pitää hakemus täyttää. Ilmoittautumislomakkeella on kysymyksiä, joihin yrittäjän on vastattava samalla tavoin kuin muusta syystä työnhakijaksi tulevien.

Ehdot työmarkkinatuen saamiseksi

Muutoksen myötä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea 30.6.2020 saakka mikäli hänen päätoiminen yritystoimintansa on koronaepidemian vuoksi päättynyt tai muuttunut sivutoimiseksi, tai jos yritystoiminnasta saatavat kuukausitulot ovat laskeneet alle 1089,67 euron.

– Hallituksen esityksen mukaan yrittäjän oma selvitys tilanteestaan riittää eli esimerkiksi tulojen osalta ei ole täsmällistä tietoa siitä, mikä luku yrittäjän tulee tulonaan huomioida. Normaalisti toki työstä saatavilla tuloilla tarkoitetaan yrittäjän itselleen maksamaa palkkaa tai yrittäjän ansiotulona verotettavaa summaa, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

– On todella tärkeää kuitenkin huomata, että etuuden saamiseksi riittää se, että toinen edellä mainituista edellytyksistä täyttyy. Jos siis päätoiminen toiminta on muuttunut sivutoimiseksi tai päättynyt kokonaan, ei yrittäjän tarvitse TE-toimistolle tulojansa selvittää, Hellstén jatkaa.

Työmarkkinatukea on mahdollista saada enimmillään n. 724 euroa/kk

–  Jos yrittäjällä on tuloja samalla jaksolla, kun hän saa työttömyysetuutta, ne sovitellaan työttömyysetuuden kanssa. Enintään 300 euron kuukausittaiset tulot eivät kuitenkaan  lähtökohtaisesi vähennä työttömyysetuutta lainkaan. Tämän jälkeen työttömyysetuus vähenee siten, että jokainen tienattu euro pienentää etuutta 50 sentillä Jos siis yrittäjä tienaa etuuden rinnalla kuukausituloa esimerkiksi 500 euroa, voi hän saada etuutta noin 624 euroa kuukaudessa, Hellstén  kertoo.

Miten haet työmarkkinatukea?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon ja anna selvitys päätoimisen työskentelyn päättymisestä TAI tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.

1) TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.

2) Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta ja antaa arvion tuloistaan työmarkkinatuen rinnalla.

3) Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Lisätietoja


8.4.2020

Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee nyt voimaan

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki tulee voimaan presidentti Sauli Niinistön vahvistamana 8.4.2020 ja se on voimassa 30.6.2020 saakka.

Rekisteröidy ennen 15.4.2020

Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15. huhtikuuta 2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3.2020 alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa.  Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Lisätietoja


3.4.2020

Yritystoiminta ei estä lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 27/2020), jonka perusteella lomautetulla on 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen yritystoiminnan tai opintojen estämättä. Työttömyysturvalakiin tehty muutos on voimassa 31.7.2020 asti. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Tärkein muutos on, että työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaa työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista. Jos lomautetulla on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta.

Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.

Lähde: Verotieto Oy


1.4.2020

SUOMEN YRITTÄJÄT: UUSIMMAT KORONAUUTISET

31.03.2020
Yrittäjä, tässä ohjeistus yritystukien hakemiseen koronakriisissä – ”Ohjeet ovat vaihdelleen pitkin matkaa. Nyt toivottavasti vakiintunut käytäntö”

31.03.2020
ELY-avustuksen haku käynnistyi – Yrittäjä testasi: ”Epäolennaisia kysymyksiä liikevaihtoarvioista sekä arviota viennin määrästä vuosien päähän”

31.03.2020
Yksinyrittäjille 2000 euron koronatuki – haku avautuu mahdollisimman pian.

Lisätietoja


26.3.2020

Kaikki koronasta yrittäjälle

Suomen Yrittäjät on tehnyt verkkosivuston koronan vaikutuksesta yrittäjille. Sivuille on koottu kattavasti ajankohtaista tietoa yrittäjän näkökulmasta. Sivuja päivitetään jatkuvasti.

Lisätietoja: yrittajat.fi/korona


19.3.2020

Koronatilanne: Voit hakea yrityksellesi maksujärjestelyä helpotetuin ehdoin 25.3. alkaen

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto tulee helpottamaan toistaiseksi maksujärjestelyn ehtoja. Lisäksi Valtionvarainministeriö valmistelee lakimuutosta tilapäisestä viivästyskoron alentamisesta niiden verojen osalta, jotka kuuluvat maksujärjestelyyn.

Näiden muutoksien ensisijainen tavoite on helpottaa erityisesti yritysten ja toiminimiyrittäjien maksuvaikeuksia koronavirustilanteessa.

Hae maksujärjestelyä OmaVerossa 25.3. alkaen

Lisätietoja Verohallinnon sivuilta

Lähde: Verotieto Oy


17.3.2020

Sairastumisen perusteella ilmoittamiseen lisäaikaa

Verohallinto tiedottaa, että yrityksen veroilmoitukselle voi hakea lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä. Erityiseksi syyksi lasketaan esimerkiksi sairastuminen.

Arvonlisäveron tai muiden oma-aloitteisten verojen ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta yritys voi kuitenkin pyytää, että myöhästymismaksu jätetään perimättä.

Jos yrityksellä on maksuvaikeuksia, veroille voi hakea maksujärjestelyä. Maksun viivästyskorot voidaan jättää perimättä erityisestä syystä.

Ennakkoveroon voi hakea muutosta OmaVerossa, jos yrityksen tulos näyttää muodostuvan arvoitua pienemmäksi.

Verohallinto tehostaa edellä mainittujen asioiden käsittelyä. Myös arvonlisäveron palautusten käsittelyä tehostetaan.

Tulorekisteri-ilmoitukset

Tulorekisteri tiedottaa, että jos maksettujen palkkojen ilmoittamisen viivästyminen johtuu sairastumisesta, tulorekisterin myöhästymismaksua ei määrätä vuoden 2020 aikana.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia voi aiheuttaa lomautuksia tai tartuntataudin leviämisen estämiseksi työntekijä voi olla määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristyksessä tai karanteenissa.

Työttömyyskassat määräävät lomautuksiin liittyviä päivärahoja. Päivärahojen myöntämisessä työttömyyskassat käyttävät tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja. Siksi on tärkeää, että palkkatiedot ovat oikein tulorekisterissä. Oikeat tulorekisteritiedot ovat työntekijöiden toimeentulon perustana.

Kela myöntää sairauspäivärahaa ja tartuntatautipäivärahaa työntekijälle tai työnantajalle. Kela käyttää tukien myöntämisessä tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja.

Lähde: Verotieto Oy


11.3.2020

Yhtiön laina osakkaalta

Jos osakeyhtiön osakas antaa lainan yhtiölleen, katsotaan lainasta maksettava korko osakkaan pääomatuloksi, kun koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä VML 29 §:ssä tarkoitettua käypää hintaa. Jos korkoa on maksettu oleellisesti enemmän, kuin on tavallista, katsotaan ylimenevä osa peitellyksi osingoksi.

Mikäli laina on sovittu kiinteäkorkoiseksi eikä korko lainaa annettaessa ole poikennut yleisestä korkotasosta, ei yleinen korkotason lasku laina-aikana aiheuta peitellyn osingon soveltamistilannetta (KHO 2002 taltio 93).

Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavan käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta. Muuten osakkaan yhtiölle antama laina rinnastetaan osakkaan tekemään sijoitukseen. Käypä korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron yhdellä prosenttiyksiköllä lisättynä voidaan katsoa vastaavan tätä määrää.

Lähde: Verotieto Oy


13.2.2020

Henkilökuntaedut verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 10.2.2020 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty ja ohjeeseen on lisätty uusi luku, jossa käsitellään työntekijän valintamahdollisuutta kahden tai useamman verovapaan edun välillä. Lisäksi ohjeen kohtia, jotka käsittelevät hammashoitoa ja fysioterapian suoravastaanottokäyntejä on muutettu.

Hammashoito

Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.

Fysioterapia

Työpaikkalääkärin määräämä fysioterapia on verovapaa etu. 1.1.2020 on tullut mahdolliseksi myös työfysioterapeutin suoravastaanottokäynti. Työfysioterapian suoravastaanotto, jossa työntekijä voi päästä erillisen lisäkoulutuksen saaneen työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä korkeintaan yhdelle arviokäynnille ja mahdolliselle seurantakäynnille, katsotaan verovapaaksi eduksi vastaavasti kuin työpaikkalääkärin määräämä fysioterapia. Edellytyksenä on, että tästä on erikseen sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken ja asia on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Valinta kahden verovapaan edun välillä

Työnantaja saattaa tarjota verovapaan henkilökuntaedun niin, että kukin työntekijä voi valita haluamansa verovapaan edun useammasta vaihtoehdosta. Valittu etu säilyy verovapaana, vaikka työntekijällä olisi valintamahdollisuus useamman verovapaan edun välillä.

Työnantajan tarjoamat vaihtoehdot voivat olla verovapaita suoraan lain nojalla ja tiettyyn euromäärään saakka (esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelit tai työsuhdematkalippu). Työnantaja voi tarjota työntekijälle myös sellaisia etuja, joiden verovapauden edellytykset eivät ilmene suoraan laista (esimerkiksi sairauskuluvakuutus).

Tarkemmat tiedot tästä linkistä.

Lähde: Verotieto Oy


2.1.2020

Korotetut poistot verovuosina 2020 – 2023

Tasavallan presidentti on vahvistanut verolakien muutokset, joiden perusteella elinkeinotoimintaa harjoittava verovelvollinen saa tehdä kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamaansa irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista kaksinkertaiset poistot lain soveltamisaikana.

Vuotuinen enimmäispoisto on näin 25 prosentin sijaan 50 prosenttia. Veronhuojennus koskee kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poistoa ei voi tehdä käytettyinä ostettujen hyödykkeiden hankintamenoista.

Lähde: Verotieto Oy


20.12.2019

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

7.11.2019

Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen

Hallitus esittää muutoksia, jotka keventävät pienyrittäjien taakkaa tulorekisteri-ilmoituksissa. Esityksen mukaan tulojen ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse

  • luontoiseduista
  • palkkaennakoista
  • verovapaasta kustannusten korvaamisesta
  • rekisteröidyn yhdistyksen maksamista enintään 200 euron kertasuorituksista.
  • Kilpailupalkintoja ei tarvitsisi enää ilmoittaa tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.

    Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. Muutoksia sovellettaisiin voimaantulopäivänä tai sen jälkeen maksettuja suorituksia, annettuja luontoisetuja ja muita muuna kuin rahana annettuja etuja ja suorituksia koskeviin tietoihin.

    Myöhästymismaksujen käyttöönotto siirtyy vuodella. Hallitus esittää, että Verohallinto voisi määrätä myöhästymismaksuja vasta vuonna 2021 maksettavista suorituksista.

    Lähde: Verotieto Oy


    4.11.2019

    Kone- ja laiteinvestoinneille suunnitellaan korotettua poisto-oikeutta

    Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jossa esitetään, että elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen saisi tehdä kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamiensa irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen poiston lain soveltamisaikana: 25 prosentin sijasta 50 prosenttia.

    Ehdotettu veronhuojennus koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettua poistoa ei voisi tehdä käytettyinä ostettujen hyödykkeiden hankintamenoista. Ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä autoista voisi tehdä korotetun poiston, jos verovelvollinen valitsisi autojen poistamisen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:n mukaisesti.

    Korotetut poistot voisi tehdä enintään neljänä verovuotena. Kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaisi erillisen poistokohteen.

    Lähde: Verotieto Oy


    24.9.2019

    OmaVerossa viikon palvelukatkos marraskuun alussa

    OmaVero on kokonaan suljettu perjantaista 1.11. klo 15.30 alkaen perjantaihin 8.11. asti. Hoida tarpeelliset veroasiat jo lokakuussa, esimerkiksi hae verokortti tai tiedot verojen maksamista varten. Pääset OmaVeroon jälleen 8.11. klo 9.

    Lue lisää palvelukatkosta


    19.9.2019

    Hallituksen vuoden 2020 budjettiesityksen veroratkaisuja

    Hallituksen vuoden 2020 budjettiesityksen veroratkaisuja Hallitus tiedottaa päättäneensä budjettiriihessä vuoden 2020 veroratkaisuista. Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään hallituksessa 7. lokakuuta.

    Yritysverotus

    Hallitus selvittää ja valmistelee pikaisesti hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020. Hallitus selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 %:n ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

    Muuttokustannukset

    Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.

    Ulkomaiset avainhenkilöt

    Ulkomaisten avainhenkilötyöntekijöiden lähdeverolaki tehdään pysyväksi ja lähdeveron prosenttia alennetaan 35 prosentista 32 prosenttiin.

    Kasvuyrityksille henkilöstön palkitsemisjärjestelmä

    Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.

    Lähde: Verotieto Oy


    6.9.2019

    Työttömyysvakuutusmaksuihin esitetään alennusta

    Työllisyysrahasto esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista vuoden 2020 alusta.

    Työnantajan maksua alennettaisiin 0,24 prosenttiyksiköllä ja työntekijöiden palkasta pidätettävää maksua alennettaisiin 0,25 prosenttiyksiköllä.

    Lähde: Verotieto Oy


    15.8.2019

    Budjettiesityksen veromuutokset vuodelle 2020

    Valtiovarainministerin vuoden 2020 budjettiesitykseen sisältyviä muutoksia. Esitys käsitellään hallituksessa 7.10.2019.

    Ansiotuloverotus

    Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Hyvätuloisten solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

    Asuntolainan korot

    Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 %.

    Kotitalousvähennys

    Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

    Tupakan ja virvoitusjuomien verot

    Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen.

    Liikennepolttoaineet

    Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla. Korotus tulisi voimaan elokuussa 2020.

    Lähde: Verotieto Oy


    24.7.2019

    Sähköisten kirjojen ja lehtien alv laski!

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta. Alennettua 10 % arvonlisäveroa sovelletaan jatkossa myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin.

    Ohje on tullut voimaan 1.7.2019. Ohjetta sovelletaan niihin myynteihin, joissa veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.7.2019 tai sen jälkeen.

    Lähde: Verotieto Oy


    8.7.2019

    TiliSym on muuttanut Klingendahliin!

    Klingendahlin upea, alun perin teollisuuskäyttöön rakennettu kiinteistö, sijaitsee Hämeenpuiston eteläpäässä, Eteläpuiston tuntumassa. Käynti TiliSymiin on Papinkadun puolelta (aja Hämeenpuisto-Eteläpuisto-Papinkatu). Uusi toimistomme sijaitsee katutasossa, joten meille on entistäkin helpompi poiketa.

    Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme osoitteessa Papinkatu 21, 33200 Tampere.

    Terveisin TiliSymin väki


    1.7.2019

    TiliSym muuttaa Klingendahliin (pe 5.7.2019)!

    Klingendahlin upea, alun perin teollisuuskäyttöön rakennettu kiinteistö, sijaitsee Hämeenpuiston eteläpäässä, Eteläpuiston tuntumassa. Käynti TiliSymiin on Papinkadun puolelta (aja Hämeenpuisto-Eteläpuisto-Papinkatu). Uusi toimistomme sijaitsee katutasossa, joten meille on entistäkin helpompi poiketa.

    Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme osoitteessa Papinkatu 21, 33200 Tampere.

    Terveisin TiliSymin väki


    7.6.2019

    Yrityksen omistajat merkitään kaupparekisteriin

    Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa, että kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy ilmoittaa omistajansa (tosiasialliset edunsaajat) kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt tekevät ilmoituksen vain, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies (lisätietoja).

    Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät (yksityinen elinkeinonharjoittaja), asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt eivät tee ilmoitusta. Tosiasiallisten edunsaajien ilmoittaminen ja rekisteröinti perustuvat rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin. Rahanpesulainsäädäntö velvoittaa esimerkiksi pankkeja tunnistamaan asiakkaansa. Edunsaajatietojen rekisteröinti tuleekin sujuvoittamaan yrityksen asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.


    28.12.2018

    Tärkeitä lukuja 2019

    Kilometrikorvaukset
    - 0,43 e / km, jota korotetaan
    - 7 senttiä / km perävaunun vetämisestä
    - 3 senttiä / km / matkustaja

    Päivärahat
    - yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19, 00 euroa
    - yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 42,00 euroa

    TyEL-maksu 25,2 % 
    Työntekijän osuus
    - 17-52-vuotiaat 6,75 %
    - 53-62-vuotiaat 8,25 %
    - 63-67-vuotiaat 6,75 %

    Työttömyysvakuutusmaksu 1,28-2,00 %
    - 2,0 %; työntekijän osuus 1,5 %
    - TyEL-vakuutettu osaomistaja 1,28 %; osaomistajan osuus 0,78 %

    Tarkemmat tiedot Yrittäjien sivuilta.


    19.10.2018

    Verottaja: Ennakollinen keskustelu vaihtoehtona ennakkoratkaisulle

    Verohallinto tiedottaa, että osakeyhtiö voi pyytää Verohallinnolta ennakollista keskustelua, jos osakeyhtiöllä on toimintaansa tai sen muutoksiin liittyen verotuskysymyksiä, joihin ei löydy vastausta ohjeista. Nyt ennakollisia keskusteluja kokeillaan vuoden 2018 loppuun asti. Ennakollinen keskustelu voi olla vaihtoehto ennakkoratkaisun hakemiselle.

    Keskustelussa selvitetään esimerkiksi, minkälaisia järjestelyjä yhteisö on suunnittelemassa. Keskustelun tuloksena asiakas saa tietoa eri vaihtoehtojen verovaikutuksista. Jos esille tulleista asioista on olemassa vakiintunutta verotus- tai oikeuskäytäntöä, saa asiakas kirjallisen ohjauksen, joka on Verohallintoa sitova. Tarvittaessa ennakollisessa keskustelussa voidaan selvittää jo tapahtuneita järjestelyjä, jos niillä on vaikutusta asiakkaan verotukselliseen kohteluun tulevaisuudessa.

    Ennakollista keskustelua voi pyytää vuoden 2018 aikana Verohallinnolta osoitteesta ennakollinenkeskustelu@vero.fi. Keskustelut ovat maksuttomia.


    28.8.2018

    Entistä useamman yrityksen tilintarkastaminen muuttumassa vapaaehtoiseksi

    Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausunnolle esityksen tilintarkastuslain muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslaissa säädettyä yhteisöjen tilintarkastusvelvollisuutta. Lausunnonantoaika päättyy 3.10.2018. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

    Muutoksella nostettaisiin lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta määrittäviä rajoja niin, että kirjanpitolain mikroyritysmääritelmän täyttävät osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt rajattaisiin tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle.

    Kirjanpitolaissa määritellään mikroyritykseksi kirjanpitovelvollinen, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä: 1) taseen loppusumma 350 000 euroa; 2) liikevaihto 700 000 euroa; 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

    Tilintarkastaja voidaan nykyisin jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

    Lähde: Verotieto Oy


    16.7.2018

    Uutta oikeuskäytäntöä

    Virtuaalivaluuttojen vaihdosta saatu voitto verotettiin luovutusvoittona

    Kysymys oli realisoituuko virtuaalivaluutan arvonnoususta veronalaista pääomatuloa, kun ostettua virtuaalivaluuttaa vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan (bitcoinien vaihtaminen ethereihin jne.), ja tuleeko realisoitunut arvonnousu verottaa luovutusvoittona vai muuna pääomatulona.

    Hallinto-oikeus katsoi, että ko. virtuaalivaluuttojen vaihtamisesta johtuvat arvonnousut tulevat verovelvollisen vallintaan vaihtohetkellä, kun hänen on mahdollista käyttää saamansa arvonnousu esimerkiksi uusiin virtuaalivaluuttavaihtoihin taikka halutessaan ottaa voitot muutoin käyttöönsä. Tulon syntymisen kannalta ratkaisevaa merkitystä ei katsottu olevan sillä, että mahdollinen saatu arvonnousu ei missään vaiheessa muutu viralliseksi valuutaksi, vaan sillä, että verovelvollinen voi disponoida (päättää) arvonnoususta. Siten mahdollisessa arvonnousussa on kysymys vaihtotapahtuman johdosta realisoituneesta pääomatulosta, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.

    Helsingin hallinto-oikeus 6.7.2018 18/0426/3

    Lähde: Verotieto Oy


    5.7.2018

    Virtuaalivaluuttojen verotus

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Virtuaalivaluuttojen verotus (dnro: A49/200/2018). Ohjeessa käsitellään virtuaalivaluuttojen verotusta henkilöverotuksessa ja yritysverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Ohjeeseen on päivityksessä lisätty tuloverotuksen tulkintoja erilaisissa virtuaalivaluuttojen verotukseen liittyvissä käytännön tilanteissa. Lisäksi yritysverotusta koskevaa lukua on laajennettu.

    Ohjeessa käsitellään myös virtuaalivaluuttojen käyttöön liittyvää arvonlisäverotusta. Koko ohje linkissä: A49/200/2018

    Lähde: Verotieto Oy


    2.7.2018

    Henkilökuntaedut verotuksessa

    Verohallinto on julkaissut 25.6.2018 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (dnro: A92/200/2018). Ohje koskee verovapaaksi säädettyjä henkilökuntaetuja sekä muita verotus- ja oikeuskäytännössä verovapaiksi katsottuja henkilökuntaetuja. Aikaisempaa ohjetta on selkeytetty hammashoidon sekä työntekijän omaehtoisen verovapaan virkistys- ja harrastustoiminnan osalta.

    Hammashoito

    Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.

    Työnantaja voi järjestää vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon kuuluvan hammashoidon esimerkiksi hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa se on tehnyt sopimuksen.

    Tavanomaisena hammashoitona voidaan pitää työkyvyn ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon kuuluvaa hammashoitoa. Hammashoitoon voi kuulua esimerkiksi hampaiden tarkastukset, reikien paikkaukset ja hammaskiven poisto. Muu kuin terveyden- tai sairaudenhoitoon kuuluva hammashoito on työntekijälle kokonaan veronalainen etu (esimerkiksi esteettinen hammashoito).

    Työnantajan kustantamasta hammashoidosta muodostuu työntekijälle veronalainen etu, jos työnantaja korvaa työntekijän maksamia, hänen itse vapaasti valitsemallaan hammaslääkärillä käynneistä aiheutuneita kuluja. Tällöin hammashoito ei ole työnantajan järjestämää ja korvaukset ovat työntekijälle veronalaista palkkaa, vaikka korvausmenettelystä olisi maininta työnantajan terveydenhoito-ohjesäännössä tai vastaavassa asiakirjassa. Hammashoitoa voidaan kuitenkin pitää tällaisessakin tilanteessa työnantajan järjestämänä, jos työntekijällä on hammaslääkärille mennessään työnantajalta saatu lähete.

    Työterveyshuoltoon sisältyvä kohtuullinen hammashoito on verovapaa etu myös työntekijänä toimivalle yrityksen osakkaalle, jos osakkaan työterveydenhuolto on järjestetty samalla tavalla kuin koko henkilökunnan työterveydenhuolto.

    Koko ohje linkissä: A92/200/2018.

    Lähde: Verotieto Oy


    29.6.2018

    Käytettyjen tavaroiden marginaaliverotusmenettely

    Verohallinto on julkaissut 28.6.2018 päivätyn ohjeen Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverotusmenettely (dnro: A13/200/2018).

    Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden kaupassa on tyypillistä, että kauppias ostaa tavaran yksityishenkilöltä. Kun kauppias myy tämän verotta ostamansa käytetyn tavaran, myyntihinta sisältää piilevänä sen arvonlisäveron, joka on sisältynyt tavaran ostohintaan. Käytetyn tavaran ja taide-, keräily- tai antiikkiesineen ostohintaan sisältyvän piilevän veron poistamiseksi arvonlisäverotuksessa voi tietyissä edelleenmyyntitilanteissa soveltaa marginaaliverotusmenettelyä. Jälleenmyyjä suorittaa tällöin veron saamastaan voittomarginaalista eli tavaran myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta. Marginaaliverotusmenettelyn soveltaminen on vapaaehtoista.

    Marginaaliverotusmenettelyn vaatimukset kirjanpidolle

    Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Kirjanpidossa ja varastokirjanpidossa on pidettävä erillään muista ostoista ja myynneistä ne ostot ja myynnit, joihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä. Varastokirjanpidossa erilläänpitoa tarvitaan muun muassa siksi, että on osoitettavissa, että tavaroita ei ole otettu muuhun käyttöön kuin jälleenmyytäväksi.

    Voittomarginaalin laskentatapa ja erilläänpidon vaatimus tarkoittavat käytännössä sitä, että marginaaliverotettavat myynnit ja ostot on kirjattava kirjanpidossa omille tileilleen. Tarvittaessa marginaaliverotettavat myynnit ja ostot on vielä pidettävä toisistaan erillään eli kirjattava omille tileilleen silloin,

    Kirjanpitolautakunta on 31.10.2017 antanut yleisohjeen arvonlisäveron kirjaamisesta. Yleisohjeessa käsitellään myös marginaaliverotusmenettelyn alaisen käytetyn tavaran kirjanpitoa.

    Lähde: Verotieto Oy


    25.6.2018

    Varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta

    Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A33/200/2018). Ohje korvaa aiemmin annetun samannimisen ohjeen. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa kuitenkin luovutuksena.

    Ohjeeseen on lisätty kohta, joka käsittelee muun kuin yhtiön osakkaan tekemän suorituksen kirjaamista vapaan oman pääoman rahastoon (luku 3.3.1.1.). Ohjeessa käsitellään myös aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksia yrityksen toimintamuodon muutosten yhteydessä. Lisäksi päätökset KHO:2017:55 ja KVL 2017/44 on lisätty ohjeeseen.

    Ohjeessa käsitellään aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksen tekoajankohdan määräytymistä yritysjärjestelyjen ja toimintamuodon muutosten yhteydessä (luku 3.3.1.3.). Ohjeessa otetaan kantaa myös siihen, miten verotetaan, kun pääomapalautuksen saajana on osakkeen luovuttanut tai lahjoittanut henkilö (luku 3.3.2.).

    Pääomasijoitukseen pidätetyn oikeuden verotus omistusoikeuden päättymisen jälkeen

    Osakkeen omistaja voi osakekaupan tai osakkeiden lahjoituksen yhteydessä pidättää itselleen oikeuden vapaan oman pääoman rahastoon tekemäänsä pääomansijoitukseen. Jos oikeuden pidättäneen henkilön myöhemmin saamaan varojenjakoon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä, varojenjaosta ei voi vähentää luovutettujen tai lahjoitettujen osakkeiden poistamatonta hankintamenoa, koska varojenjaon saaja ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole enää osakkeiden hankintamenoa jäljellä. Tällainen varojenjako on siten koko määrältään saajansa veronalaista pääomatuloa.

    Lähde: Verotieto Oy


    28.5.2018

    Sähköautojen lataus

    Sähköautojen yleistymisen helpottamiseksi niiden työpaikoilla tapahtuvan lataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan. Tarkoituksena on, että latausedulle määritetään kaavamainen verotusarvo, joka vastaa laskennallista keskimääräistä lataamisen arvoa. Tällä vältytään tilanteilta, joissa työnantaja haluaisi tarjota latausmahdollisuuden työpaikalla mutta joutuu rajoittamaan lataamisen käyttöä vain niille, joilla on vapaa autoetu työnantajan puolelta.

    Lähde: Verotieto Oy


    21.5.2018

    Suomi.fi-valtuudet

    Verohallinto ottaa marraskuun 2018 alussa käyttöön Suomi.fi-valtuudet veroasioinnissa.

    Valtuutuksia voi tehdä Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa 15.5.2018 alkaen, mutta valtuudet toimivat Verohallinnon asiointikanavissa vasta 1.11.2018 alkaen. Verkkopalvelussa henkilö tai yritys voi valtuuttaa toisen henkilön tai toisen yrityksen hoitamaan veroasioita puolestaan. Palvelussa voi myös pyytää valtuutusta toiselta henkilöltä tai yritykseltä ja hallinnoida valtuutuksia keskitetysti.

    Liikkeen- tai ammatinharjoittajien annettava valtuus ennen marraskuuta

    Liikkeen- tai ammatinharjoittajat ja heidän asianhoitajansa eivät voi asioida OmaVerossa Katso-tunnuksilla 1.11.2018 jälkeen. Jotta yrittäjän veroasioiden hoitaminen sujuu ilman keskeytyksiä, liikkeen- tai ammatinharjoittajan pitää antaa kirjanpitäjälleen Suomi.fi-valtuus ennen marraskuuta.

    Kun valtuutetulle on myönnetty Suomi.fi-valtuus veroasioiden hoitamiseen, hän voi kirjautua Verohallinnon verkkopalveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuus astuu voimaan heti, kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sen.

    Lisätietoja: www.vero.fi


    19.4.2018

    Muista ilmoittaa maahantuonnin arvonlisävero oma-aloitteisesti

    Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen maahantuojien tulee oma-aloitteisesti laskea maahantuonnin arvonlisäveron peruste ja veron määrä sekä ilmoittaa ne Verohallinnolle arvonlisäveroilmoituksella.

    Vielä kevään aikana ilmoittamiseen on tulossa helpotusta. Tullilta saatava ilmoittajakohtainen vertailutieto maahantuonneista saadaan näkyviin OmaVeron arvonlisäveroilmoitukselle todennäköisesti toukokuussa.

    Arvonlisäveropalautusten käsittelyssä on ruuhkaa. Käsittelyaika vaihtelee normaalisti yhdestä viikosta kolmeen viikkoon ja tarkempaa tutkimista vaativien ilmoitusten osalta viidestä kuuteen viikkoon. Osaltaan arvonlisäveropalautusten käsittelyn viivästymiseen vaikuttavat alkuvuonna annetut maahantuonnin arvonlisäveron ilmoitukset, joista useat poikkeavat Tullilta saaduista tiedoista. Myös tämä aiheuttaa Verohallinnolle lisäselvittelyjä.

    Lähde: Verohallinto


    6.3.2018

    Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan

    Verohallinto on julkaissut 1.3.2018 päivätyn ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (dnro: A15/200/2018).

    Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Mikäli laskuttavaa yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimittaa maksaja ennakonpidätyksen. Osakeyhtiöiltä ja muilta yhteisöiltä sekä kommandiittiyhtiöiltä pidätys on 13 %, luonnolliselta henkilöltä verokortin mukaan.

    Maksajan on hyvä tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä esim. ytj.fi:stä.

    Lisätietoja tästä linkistä: A15/200/2018

    Lähde: Verotieto Oy


    26.3.2018

    Yhteisöjen tuloverotukseen muutoksia 1.5.2018 alkaen

    Yhteisöjen (mm. osakeyhtiö ja yhdistys) tuloverotus reaaliaikaistuu ja seuraamusmaksut yhtenäistyvät, kun yhteisöjen verotusmenettelyä ja tuloverotuksen seuraamusmaksuja koskevat lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2018. Muutoksia sovelletaan verovuodelta 2018 toimitettavaan verotukseen.

    Verotus päättyy verovelvolliskohtaisesti verotuspäätökseen merkittynä päivänä. Jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä määräytyvät verotuksen päättymispäivän mukaisesti. Verotus voi päättyä huomattavasti nykyistä päättymisajankohtaa aikaisemmin ja samalla myös jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä aikaistuvat.

    Seuraamusmaksujärjestelmä yhtenäistyy kaikkien verolajien osalta. Uutena seuraamusmaksuna on säädetty myöhästymismaksu. Tietyissä ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntitilanteissa määrätään veronkorotus.

    Lue lisää 1.5.2018 voimaan tulevista yhteisöjen tuloverotuksen muutoksista: Verotuksen muutoksia


    6.3.2018

    Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan

    Verohallinto on julkaissut 1.3.2018 päivätyn ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (dnro: A15/200/2018).

    Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä. Mikäli laskuttavaa yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimittaa maksaja ennakonpidätyksen. Osakeyhtiöiltä ja muilta yhteisöiltä sekä kommandiittiyhtiöiltä pidätys on 13 %, luonnolliselta henkilöltä verokortin mukaan.

    Maksajan on hyvä tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä esim. ytj.fi:stä.

    Lisätietoja tästä linkistä: A15/200/2018

    Lähde: Verotieto Oy


    2.3.2018

    Tulorekisteri käyttöön 1.1.2019

    Palkanlaskenta ilmoittaa työntekijän ansiotulot tulorekisteriin

    Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Työnantajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä.

    Tulorekisteri korvaa palkkojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuuttajille. Tiedot annetaan yhdellä ilmoituksella yhteen keskitettyyn rekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten. Viimeiset palkkatietojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle annetaan vuodelta 2018.

    Mitä tietoja tulorekisteriin ilmoitetaan?

    Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot kuten luontoisedut. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava.

    Lähde: Verohallinto https://www.vero.fi/tulorekisteri/yritykset-ja-organisaatiot/


    12.1.2018

    Tulotietojärjestelmä

    Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka liittyvät tulotietojärjestelmän käyttöönottoon (He 134/2017). Tulotietojärjestelmä ja tulorekisteri otetaan käyttöön 2019. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Siihen kerätään kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

    Tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot talletetaan välitettäväksi edelleen lakiehdotuksessa nimetyille viranomaisille ja muille tahoille näiden muuhun lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti käytettäväksi laissa määritettyihin tarkoituksiin. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä.

    Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkatiedon maksajia heti 1.1.2019 lähtien. Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto (TVR) sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus.

    Lähde: Verotieto Oy


    30.1.2018

    Oikaisulautakuntamenettely

    Verohallinto on julkaissut Oikaisulautakuntamenettelyn ohjeet (dnro: A9/200/2018). Ohje selvittää verotuksen oikaisulautakunnan toimintaan liittyvää menettelyä.

    Oikaisulautakunnalla on tehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Lautakunta voi siten ratkaista käsiteltävänään olevat asiat riippumatta esimerkiksi Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa esitetyistä kannanotoista. Oikaisulautakunnan toimialueena on koko maa ja se toimii jaostoihin jakautuneena. Jaostoja on 16 ja ne jakaantuvat pääsääntöisesti henkilöverotusta tai yritysverotusta käsitteleviin jaostoihin. Arvolisäverotusta koskevat asiat on keskitetty yhteen jaostoon.

    Verotuksen muutoksenhaku uudistui 1.1.2017 alkaen. Muutosta haetaan oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta muun muassa tuloverotuksen, kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen, arvonlisäverotuksen, ennakkoperinnän, varainsiirtoverotuksen ja veronkannon päätöksiin. Verotuksen oikaisulautakunta toimii yleisenä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena verotuksessa.

    Oikaisulautakuntamenettely ei kuitenkaan koske Tullista 1.1.2017 Verohallintoon siirtyneitä auto- ja valmisteverotusta koskevia tehtäviä, joita koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään Verohallinnossa.

    Lähde: Verotieto Oy


    12.1.2018

    Tulotietojärjestelmä

    Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka liittyvät tulotietojärjestelmän käyttöönottoon (He 134/2017). Tulotietojärjestelmä ja tulorekisteri otetaan käyttöön 2019. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Siihen kerätään kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

    Tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot talletetaan välitettäväksi edelleen lakiehdotuksessa nimetyille viranomaisille ja muille tahoille näiden muuhun lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti käytettäväksi laissa määritettyihin tarkoituksiin. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä.

    Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkatiedon maksajia heti 1.1.2019 lähtien. Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto (TVR) sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus.

    Lähde: Verotieto Oy


    1.1.2018

    Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika

    Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaikaa lyhenee sairastumispäivään. Muutoksella pyritään parantamaan yrittäjien mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään. Muutos koskee yrittäjän eläkelain mukaisia yrittäjiä.

    Lähde: Verotieto Oy


    21.12.2017

    Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!


    10.12.2017

    Vuoden 2018 verokortit

    Verohallinto lähettää vuoden 2018 verokortin joulu-tammikuussa postitse. Uudet verokortit tulevat voimaan helmikuun alusta. Vuoden 2017 verokortti on voimassa vielä tammikuun 2018. Verokortin tuloraja kuitenkin nollautuu vuoden vaihteessa, ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.

    Vuoden 2018 verokorttiin voi tehdä itse muutoksia 13.12. alkaen verkossa osoitteessa vero.fi/verokortti. Muutosverokortti tulee silloin voimaan 1.1.2018. Muutosverokortin voi tilata vuodelle 2018 myös puhelimitse tai käymällä verotoimistossa 12.12. alkaen.

    Lähde: Verotieto Oy


    6.12.2017


    3.12.2017

    Päivärahat ja kilometrit 2018

    Verohallinnon päätös verovapaiden matkakustannusten korvauksista vuonna 2018 (dnro: A235/200/2017).

    • Kilometrikorvaus 42 senttiä / km
    + 3 senttiä / km / matkustaja
    + 7 senttiä / km peräkärryn vetämisestä
    + 3 senttiä / km yli 80 kg kuorman tai suurikokoisen esineen kuljettamisesta

    • Osapäiväraha (yli 6 h) 19 euroa
    • Kokopäiväraha (yli 10 h) 42 euroa

    Ulkomaanpäivärahat ja tarkemmat ohjeet tästä linkistä.


    21.11.2017

    Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2018

    Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2018 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2018 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta.

    Yrittäjät

    Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on vuonna 2018 alle 53-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotta täyttäneillä 25,60 prosenttia. Maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2017.

    Työntekijä

    Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 6,35 ja 53–62 vuotta täyttäneillä 7,85 prosenttia. Molemmat maksut ovat 0,20 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2017.

    Työnantajat

    Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,75 prosenttia, mikä on 0,20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

    Työeläkevakuutusmaksun taso perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeuudistuksessa tekemään sopimukseen. Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Maksuprosenteissa on otettu huomioon myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemä kilpailukykysopimus.

    Lähde: Verotieto Oy


    13.11.2017

    Yhteisöjen tuloveroilla on uusi viitenumero – tarkista, että käytät maksaessasi oikeaa viitettä

    Yhteisöjen (osakeyhtiöt ja yhdistykset) tuloverojen maksamisessa on käytössä uusi viitenumero. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien jäännösvero, ennakkoverot ja lisäennakko maksetaan tästä lähtien omalla yhteisöjen tuloveron viitteellä. Tämä viitenumero on sama kaikille yhteisön tuloveroille.

    Yhteisöjen tuloveron maksu tulee kuitenkin perille oikein, vaikka vero maksettaisiin vanhoilla tiedoilla eli viitenumerolla ja tilinumerolla, jotka ovat olleet käytössä tilisiirroilla ennen marraskuuta 2017.

    Oma-aloitteisille veroille on oma viitenumeronsa

    Yhteisöjen tuloverojen viite on eri asia kuin oma-aloitteisten verojen viite. Oma-aloitteisille veroille on oma viitenumeronsa, joka on ollut käytössä jo aiemmin.

    Jos olet tallentanut oma-aloitteisten verojen viitenumeron verkkopankkisi maksupohjaan, huomioi, että et voi maksaa samalla viitteellä yhteisöjen tuloveroja.

    Oikeaa viitenumeroa käyttämällä maksu kohdistuu oikealle verolajille

    Veroja maksettaessa on käytettävä verolajin omaa viitenumeroa. Verolajin viitettä käyttämällä maksu kohdistuu oikealle verolajille.

    Jos maksat yhteisöjen tuloveroja oma-aloitteisten verojen viitteellä, maksu käytetään ensisijaisesti oma-aloitteisille veroille. Jos oma-aloitteisia veroja ei ole erääntynyt maksettavaksi, käytetään saapunut maksu kuun lopussa muille erääntyneille veroille, kuten esimerkiksi yhteisöjen tuloveroille. Yhteisöjen tuloverojen eräpäivä on kuitenkin jo kuun 23. päivä, joten erääntyneelle yhteisöjen tuloverolle ehtii kertyä viivästysseuraamuksia ennen kuun loppua.

    Verolajikohtaiset viitenumerot löytyvät esimerkiksi OmaVerosta tai verotuspäätöksen maksutiedoista.
    Jo erääntyneiden verojen maksuissa voi käyttää edelleen asiakasviitenumeroa verolajista riippumatta. Asiakasviitenumero löytyy yhteenvedolta maksamattomien verojen maksutiedoista.

    Lähde: Verohallinto


    9.11.2017

    Ajoneuvoverotuksen rangaistukset ja valvonta

    Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 81/2017), joiden tarkoituksena on selkiinnyttää ajoneuvoverotukseen liittyvää sääntelyä, kun kysymys on kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem) koskevista tilanteista.

    Kaksoisrangaistavuuden kiellon alaisissa tilanteissa määrätään rangaistuksen sijaan lisävero. Lisäveron tarkoituksena on estää käyttämästä liikenteessä ajoneuvoja, joista on vero maksamatta tai jotka on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuiksi.

    Muutoksilla täsmennetään lisäksi ajoneuvoverorikkomuksen ja polttoainemaksurikkomuksen rangaistusvastuuta ja parannetaan mahdollisuuksia valvoa ajoneuvoveron suorituksia teknisin keinoin. Valvontaviranomaiset voivat kuvata liikenteessä olevia ajoneuvoja. Kuvaaminen voi tapahtua myös automaattisesti ja se voi olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin.

    Muutokset aiheutuvat käytännössä lisääntyneestä kiinnijäämisriskistä ja siitä, että lisävero on yleensä sanktiona vastaavasta teosta määrättävää sakkoa suurempi.

    Muutokset tulevat voimaan 1.12.2017.

    Lähde: Verotieto Oy


    3.11.2017

    Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto

    Verohallinto on vahvistanut 1.11.2017 metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton eri kunnissa vuodelta 2017 toimitettavaa verotusta varten (linkki).

    Päätöstä sovelletaan vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Päätöksen perusteella lasketaan mm. metsän vertailuarvo, jolla voi olla merkitystä sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaverotuksessa sekä määritettäessä metsälahjavähennyksen määrää.

    Lähde: Verotieto Oy


    2.10.2017

    Huolehtiiko kirjanpitäjäsi yrityksesi ennakkoveron oikeasta määrästä?

    Yritystoiminnasta maksettavan ennakkoveron määrä perustuu tilikauden tulosarvioon. Arvion voit tehdä yhdessä kirjanpitäjäsi kanssa.

    Jos olet uusi yrittäjä, hae ennakkoveroa jo perustamisen yhteydessä tai heti sen jälkeen.

    Pyydä kirjanpitäjääsi seuraamaan miten tulosarvio toteutuu tilikauden aikana ja onko ennakkoveron määrä mahdollisimman oikea. Liian pieneen ennakkoveroon kannattaa hakea korotusta; näin vältyt suurilta lisäveroilta. Jos ennakkovero on liian korkea, voit hakea alennusta.


    19.9.2017

    Vuokralle tarjottavan loma-asunnon kulujen vähentämiseen muutoksia

    Verohallinto tiedottaa (linkki), että loma-asuntojen vuokraamista koskevan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (KHO 2017:131) muuttaa verotuskäytäntöä. Päätöstä sovelletaan myös takautuvasti. Verohallinto tulee päivittämään ohjettaan vuokratulojen verotuksesta.

    Päätöksessä on kyse loma-asunnosta, jota tarjotaan vuokrattavaksi aktiivisesti. Kun loma-asuntoa sekä tarjotaan vuokralle että vuokrataan aktiivisesti ja omaa käyttöä on vähemmän kuin vuokrakäyttöä, loma-asunnon katsotaan olevan tulonhankkimiskäytössä. Tällöin vuokratulosta voi vähentää tulonhankkimismenoina kulut, jotka kohdistuvat vuokrattavana olevaan ajankohtaan.

    Loma-asunnon kustannusten vähentäminen verotuksessa riippuu siitä, mikä on loma-asunnon pääasiallinen käyttötarkoitus. Yksittäisen loma-asunnon pääasiallinen käyttötarkoitus on useimmiten sen oma käyttö vapaa-ajan asuntona, vaikka sitä ajoittain myös vuokrattaisiin. Silloin vuokratulosta vähennetään vain vuokra-aikaan kohdistuvat kulut. Sen sijaan silloin, jos loma-asunnon pääasiallinen käyttötarkoitus on tulonhankkimistoiminta, kustannusten jakoa vuokrauksen ja oman käytön välillä sekä kulujen vähentämistä arvioidaan toisin.

    Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2017:131 mukaisesti loma-asunto on sen vuokrattavana oloaikana pääasiassa tulonhankkimiskäytössä, jos verovelvollinen on esittänyt sen jatkuvasta vuokraamisesta selvityksen, asunto on ollut enemmän vuokrattuna kuin omassa käytössä ja sen tosiasiallinen vuokraus ei ole vähäistä. Loma-asunnon pääasiallista tulonhankkimiskäyttöä arvioidaan yllämainitut seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen.

    Verovelvollinen saattaa järjestää loma-asunnon vuokraamisen monella tavalla. Hän voi tehdä määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vuokravälityssopimuksen jonkin vuokra- tai majoitusvälitysliikkeen taikka muun paikallisen välityspalvelun tarjoajan kanssa. Hän voi myös tarjota loma-asuntoa jatkuvasti vuokralle internet-sivujen kautta tai lehti-ilmoituksilla. Käytännössä verovelvollisen on pystyttävä osoittamaan, miten loma-asunnon jatkuva vuokraustoiminta on järjestetty. Verovelvollisen on myös selvitettävä loma-asunnon todelliset vuokrauspäivät ja päivät, jolloin asunto on ollut omassa käytössä.

    Lähde: Verotieto Oy


    31.8.2017

    Budjettiriihen verolinjaukset

    Työn verotus

    Hallitus päätti budjettiriihessään 270 miljoonan euron kevennyksistä ansiotuloveroon kaikille tuloluokille. Päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään.

    Ansiotuloveroon tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan niin, että pienituloisimmat vapautuvat verosta.

    Alkoholin ja energian sekä tupakan veroja kiristetään

    Työn verotuksen keventäminen rahoitetaan korottamalla alkoholiveroa 100 miljoonalla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja 45 miljoonalla. Tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.

    Kiinteistöveroa ja kuntien osuutta yhteisöverosta korotetaan

    Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.

    Verotuksen pitkänajan suunnittelu aloitetaan

    Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.

    Pitkän aikavälin suunnitelmalla halutaan antaa yrityksille ja kansalaisille signaali siitä, että Suomi on jatkossakin valtio, jossa kannattaa investoida, työllistää, tehdä työtä ja kasvaa. Valmistelu käynnistetään tutkimushankkeella, jolle asetetaan asiantuntijoista koostuva laaja-alainen ohjausryhmä.

    Lähde: Verotieto Oy


    21.8.2017

    Verotili-palvelu suljetaan kokonaan elokuun lopussa

    Verotili-palvelu suljetaan lopullisesti 31.8.2017. Palvelu on vielä toistaiseksi lukutilassa ja vanhoja tiliotteita tai lähetettyjä ilmoituksia voi tulostaa elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen Verotili-palvelu poistuu kokonaan käytöstä.

    Verotili-palvelun on korvannut vuoden alusta lähtien OmaVero, jossa voi mm. ilmoittaa ja maksaa oma-aloitteisia veroja.

    Lähde: Verohallinto


    11.8.2017

    Veromuutoksia valmistellaan

    Valtiovarainministeriö tiedottaa, ettei 9.8.2017 julkaistu budjettiesitys pidä sisällään uusia veropäätöksiä.

    Hallituksen aiemmin tekemien linjausten mukaisesti autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka.

    Ansiotulon veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistus kuluttajahintojen nousua vastaavasti. Kiinteistöveroa korotetaan vuonna 2018 ja 2019 jo tehtyjen päätösten mukaisesti.

    Uusista veromuutoksista päätetään elokuun lopulla hallituksen budjettiriihessä. Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 30.–31 elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen tiistaina 19. syyskuuta.

    Lähde: Verotieto Oy


    12.6.2017

    Peruskorko

    Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2017 alkaen vuoden 2017 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia.

    Lähde: Verotieto Oy


    26.6.2017

    Verohallinnon seuraamusmaksut

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa (dnro: A144/200/2017). Seuraamusmaksuja ovat myöhästymismaksu, veronkorotus sekä laiminlyöntimaksu. Seuraamusmaksuja koskevaa sääntelyä sovelletaan esim. arvonlisäveroon sekä ennakonpidätyksen toimittamiseen. Ohjeen kohtaa yhteenvetoilmoituksen myöhästymisen laiminlyöntimaksu on muutettu aikaisemmasta ohjeesta.

    Arvonlisäverolain mukaan sen, joka on laiminlyönyt yhteenvetoilmoituksen antamisen säädetyssä ajassa tai antanut ilmoituksen puutteellisena, tulee Verohallinnon kehotuksesta täyttää velvollisuutensa. Myöhässä annetulle yhteenvetoilmoitukselle määrätään laiminlyöntimaksu.

    Muissa yhteenvetoilmoituksen puute- ja virhetapauksissa katsotaan lähtökohtaisesti, että laiminlyönti koskee yhteenvetoilmoituksen sijaan oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta ja kyse on virheellisesti ilmoitetusta EU-myynnistä veroilmoituksella.

    Myöhässä annetulle EU-kaupan yhteenvetoilmoitukselle määrättävä laiminlyöntimaksu on 100 - 200 euroa. Laiminlyöntimaksu on 100 euroa, kun ilmoitus on myöhässä enintään 45 päivää. Jos ilmoitus on myöhässä yli 45 päivää, on laiminlyöntimaksu 200 euroa. Laiminlyöntimaksua ei määrätä, kun yhteenvetoilmoituksella annettuja tietoja korjataan korvaavalla ilmoituksella.

    Lähde: Verotieto Oy


    12.6.2017

    Peruskorko

    Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2017 alkaen vuoden 2017 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia.

    Lähde: Verotieto Oy


    30.5.2017

    Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa (dnro: A127/200/2017).

    Arvonlisäverovelvollinen voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta, jos verovelvollisen liikevaihto on alle 30 000 euroa. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta ei ole erikseen säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Jos huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, huojennus tuloutetaan veroilmoituksella.

    Saadun huojennuksen tuloutusvuosi riippuu siitä, sovelletaanko verovelvollisen verotuksessa suorite- vai maksuperustetta. Myös arvonlisäveron verokausi vaikuttaa tuloutusvuoteen, jos arvonlisäveron verokautena on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi ja verovelvollisen kirjanpitolain mukainen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta.

    Suoriteperusteisessa tuloverotuksessa huojennus luetaan tuloverotuksessa sen tilikauden tuloksi, jonka aikana oikeus huojennukseen on syntynyt.

    Kun verovelvollisen verotuksessa sovelletaan maksuperustetta, huojennus on tuloa sinä vuonna, kun Verohallinto maksaa huojennuksen määrän palautuksena verovelvolliselle. Jos verovelvollinen itse vähentää ilmoituksellaan huojennuksen määrän kyseiseltä verokaudelta maksettavaksi tulevasta verosta, huojennuksen katsotaan kuitenkin olevan sen verovuoden tuloa, jonka aikana kyseisellä arvonlisäveroilmoituksella ilmoitettu vero olisi erääntynyt maksettavaksi.

    Lähde: Verotieto Oy


    13.4.2017

    Tilinpäätöstietojen toimittamisvelvollisuus

    Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tiedottaa aloittaneensa menettelyn, jossa tilinpäätöstietojen ilmoittamatta jättäminen johtaa viime kädessä yrityksen poistamiseen kaupparekisteristä. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on toimitettava tilinpäätöstietonsa julkaistaviksi kaupparekisterissä. Rekisteriä ylläpitävä PRH kehottaa tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättäneitä yrityksiä toimittamaan tiedot sakon uhalla.

    Yritys voi ilmoittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin joko veroilmoituksen mukana tai suoraan PRH:lle. Tilinpäätösasiakirjojen ilmoittaminen on maksutonta. PRH saa tilinpäätöstiedot, kun ne on liitetty veroilmoitukseen Verohallinnon ohjeiden mukaisesti.

    PRH muistuttaa tilinpäätöksen toimittamisvelvollisuudesta myös kehotuskirjeillä. Viimeisin kehotus on lähtenyt 10.4.2017 yhteensä 4 000 osakeyhtiölle ja osuuskunnalle, jotka eivät ole toimittaneet tilinpäätösasiakirjojaan määräajassa.

    Lähde: Verotieto Oy


    3.4.2017

    Arvonlisäveron alarajanhuojennus

    Verohallinto on julkaissut 20.3.2017 päivätyn ohjeen arvonlisäveron alarajahuojennuksesta (dnro: A65/200/2017). Ohjetta on päivitetty vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta.

    Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

    Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

    Alarajahuojennusta voi vaatia vain arvonlisäveroilmoituksella. Yritys ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon sen verokauden arvonlisäveroilmoituksessa, jossa alarajahuojennustiedot on ilmoitettava, ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta. Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

    Lähde: Verotieto Oy


    22.3.2017

    Lahjukset verotuksessa

    Verohallinto on julkaissut 14.3.2017 päivätyn ohjeen Lahjus ja eräät muut menot yritysten verotuksessa (dnro: A13/200/2017). Ohjeessa käsitellään lahjuksen antamisesta aiheutuvien menojen verotuskohtelua yritysten verotuksessa. Lisäksi ohjeen lahjusrikosta koskevaa osiota on päivitetty edellytyksillä, joiden täyttyessä Verohallinto voi esimerkiksi rikosepäilyissä antaa verotustietoja toisille viranomaisille.

    Lahjusten ja lahjusten luonteisten etujen antamisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelvottomia. Kotimaassa annettujen lahjusten lisäksi myös ulkomailla annetut tai rajan ylittäviin toimiin liittyvät lahjukset ovat vähennyskelvottomia. Lahjusmenot eivät ole vähennyskelpoisia edes silloin, kun lahjuksen antaminen on antajan näkökulmasta välttämätöntä tulon hankkimiseksi.

    Lähde: Verotieto Oy


    3.3.2017

    Kiinteistöverotus

    Esitäytetty kiinteistöveroilmoitus tulee maaliskuussa. Kiinteistöverotuspäätöksen mukana kaikille kiinteistöverotusasiakkaille lähetetään ilmoitusosalomake. Kiinteistötietojen korjaukset voi tehdä tällä lomakkeella. Jos ilmoituksessa on korjattavaa, se on palautettava. Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa, jos tietoja ei vaadita korjattavaksi. Tietojen korjaaminen on mahdollista tehdä myös sähköisesti Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa. Palvelu avautuu 9.3.2017.

    Ilmoituksen viimeinen korjaus ja palautuspäivä on merkitty ilmoitusosaan. Viimeinen korjaus- tai palautuspäivä on 2.5.2017, 9.5. 2017 tai 16.5.2017.

    Siltä osin kuin verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Toisin sanoen myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun virheistä ja puutteista. Verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus, mikäli hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa.

    Lähde: Verotieto Oy


    14.2.2017

    Osinkoverotukseen esitetään kiristystä — ansiotulojen verotukseen lievennystä

    Valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esittää muutoksia osinkoverotukseen (Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017). Lisäksi työryhmä ehdottaa muutoksia ansiotulojen rajaveroon eli lisätuloista menevään veroon. Työryhmä ei ehdota muutoksia Suomen yritysverotukseen.

    Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ehdotetaan kiristystä

    Työryhmän mukaan osinkoverotuksen uudistaminen on tarpeen, koska investointien tuottovaatimus vaihtelee osinkoverojärjestelmän vuoksi yritysten kesken, mikä heikentää investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin taloudessa. Osinkoverotus ohjaa myös osingonjakoa voimakkaasti, aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen sekä sisältää liian suuren eron listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä.

    Työryhmä ehdottaa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen seuraavia muutoksia:

    § Huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin.

    § Osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin.

    § Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin.

    § Tuottoprosentin ylimenevä osa osingosta olisi 75-prosenttisesti ansiotuloa kuten nykyisinkin.

    Muutosten seurauksena osakkaat saisivat nostaa huojennetusti verotettua osinkoa vähemmän kuin nykyisin, mikä kiristäisi verotusta valtaosalla osingonsaajista. Euromääräisen 150 000 enimmäisrajan poisto keventäisi verotusta tietyissä harvalukuisissa tilanteissa, kun osakas nostaisi suuria osinkoja suuren nettovarallisuuden yhtiöstä. Huojennetusti verotetun osingon kokonaisveroaste nousisi lähemmäs pääomaverokantaa. Näin verotus kohtelisi nykyistä tasapuolisemmin omaan yhtiöön ja muualle tehtyjä sijoituksia.

    Työryhmä ei ehdota muutoksia listattujen yhtiöiden osinkojen verotukseen.

    Yritysverotukseen ei esitetä muutoksia

    Työryhmä ei ehdota muutoksia Suomen yritysverotukseen, koska järjestelmä on jo nyt kansainvälisesti kilpailukykyinen.

    Työryhmä pitää yhteisöverokantaa kilpailukykyisenä eikä näe välitöntä tarvetta sen alentamiselle. Suomen pitää kuitenkin huolehtia siitä, että yhteisöverokannan taso säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä myös tulevina vuosina.

    Työryhmä pitää nykyistä yhtiöverotusmallia perusteltuna. Asiantuntijat eivät ehdota esimerkiksi kansainvälisessä keskustelussa esillä olleita malleja, joiden pyrkimyksenä on poistaa oman pääoman ja vieraan pääoman verokohtelun eroavuuksia (ACE-malli tai CBIT-malli). Myöskään Viron yritysveromallin käyttöönotolle ei löydy perusteita.

    Yritysten verotettavan tulon laskentasäännöksiin ei ole syytä tehdä muutoksia, työryhmä katsoo. Asiantuntijat eivät ehdota tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen eivätkä tuloksentasausvarauksen tai investointivarauksen käyttöönottoa.

    Ansiotulojen rajaveroon lievennys

    Työryhmä on arvioinut ansiotuloverotusta osaamisen kartuttamisen ja tuottavuuden lisäämisen kannalta. Työryhmä ehdottaa muutoksia ansiotulojen rajaveroon eli lisätuloista menevään veroon:

    § Ansiotulon rajaveroastetta alennettaisiin noin 82 000–128 000 euroa vuodessa ansaitsevilla.

    § Pitkällä aikavälillä rajaveroasteita tulisi pyrkiä alentamaan niin, etteivät ne ylitä 50 prosenttia millään tulotasolla.

    Uudistus kannustaisi palkansaajia kartuttamaan osaamistaan ja lisäämään siten tuottavuuttaan. Tämä vauhdittaisi talouskasvua pitkällä aikavälillä, työryhmä arvioi. Osinkoverotuksen ja ansiotuloverotuksen muutokset kaventaisivat eroa pääomatulon ja ansiotulon verotuksen välillä. Tämä pienentäisi kannusteita toimia osakeyhtiönä palkansaajana toimimisen sijaan, vaikka ehdotukset eivät kuroisi eroa kokonaan umpeen.

    Työryhmä ehdottaa, että nykyinen koulutusvähennys poistettaisiin. Tuloverolakiin lisättäisiin erillinen säännös työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa.

    Lähde: Verotieto Oy


    19.1.2017

    Liikenteen verotukseen muutoksia

    Liikenne- ja viestintäministeriön raportti (1/2017) esittää liikenteen veroja alennettavaksi noin 1,6 miljardilla eurolla niin, että autovero poistetaan kokonaan, polttoaineveroa alennetaan 200 miljoonalla ja noin 547 miljoonalla eurolla. Ajoneuvoveroa jäisi jäljelle noin 235 miljoonaa euroa.

    Autoveron poistamisella on tarkoitus vauhdittaa ajoneuvokannan uusiutumista. Uusiutuminen merkitsee myös, että vähäpäästöisten ajoneuvojen määrä lisääntyy, sillä uudet ajoneuvot ovat vanhoja ajoneuvoja vähäpäästöisempiä.

    Autoveron poistaminen alentaa eniten runsaspäästöisten autojen hintoja. Runsaspäästöisten autojen käyttö tulee kuitenkin kalliimmaksi päästöjen mukaan porrastetun käyttömaksun vuoksi.

    Liikenneverkkoyhtiön toteutukseen sekä ehdotettuun autoveron keventämiseen vuonna 2018 liittyy markkinahäiriöiden riski vuonna 2017. Tämän vuoksi erikseen päätettävällä tavalla voidaan suunnata julkista tukea uusien autojen hankintaan tai vastaavin tuin voidaan edesauttaa autokannan uusiutumista energia- ja ilmastostrategian periaatteiden mukaisesti kehysvalmistelun yhteydessä keväällä 2017.

    Lähde: Verotieto Oy


    22.12.2016

    Työnantajalle 2 500 euron kertakorvaus perhevapaakustannuksista

    Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Tasavallan presidentti vahvisti lain 21. joulukuuta, ja se tulee voimaan 1.4.2017.

    Tuki maksetaan työnantajille, jotka maksavat työsopimuksen tai työ- tai virkaehtosopimuksen perustella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Korvauksen saamisen edellytyksenä on myös se, että työsuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja työsuhde perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Lisäksi työajan tulee olla äitiysrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Korvauksella tuetaan pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden syntymistä.

    Lähde: Verotieto Oy


    2.12.2016

    Työeläkevakuutusmaksut vuonna 2017

    Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2017. Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Tämä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016.

    Työntekijältä perittävä osuus eläkevakuutusmaksusta on 6,15 % ja korotettu 53–62 vuotta täyttäneiden työeläkevakuutusmaksu on 7,65 %. Maksut ovat 0,45 prosenttiyksikköä suuremmat kuin vuonna 2016.

    Työnantajan keskimääräinen osuus on 17,95 prosenttia, mikä on 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2016.

    Lähde: Verotieto Oy


    1.12.2016

    Yrittäjävähennys hyväksyttiin muutettuna

    Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi muutettuna tuloverolain muutosesityksen, jonka mukaan vuoden 2017 alusta otetaan käyttöön yrittäjävähennys (VaVM 29/2016 – He 176/2016). Luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan sekä maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia. Metsätalouden verotuksessa tehdään vastaava vähennys.

    Lähde: Verotieto Oy


    27.10.2016

    Verohallinnon asiakaspalvelussa ja sähköisessä ilmoittamisessa katkoksia

    Uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta johtuen Verohallinnon asiakaspalvelu on suljettu vuodenvaihteessa ja sähköiset palvelut toimivat vain osittain. Yritysasiakkaiden palveluissa poikkeamia on jo aikaisemmin. Esim. kausiveroilmoitusta ei voi jättää 22.12. jälkeen. Sähköisiin palveluihin katkon aikana jätettyjen tietojen käsittely aloitetaan saapumisjärjestyksessä 3.1. alkaen. Osa sähköisistä palveluista siirtyy katkon jälkeen OmaVero-palveluun.

    Verohallinnon asiakaspalvelu ei ole auki palvelukatkon aikana 29.12.–2.1. Verotoimistot ovat kiinni, palvelunumerot eivät ole käytössä, chat on suljettu ja Verohallinnon sähköisistä palveluista useat toimivat vain osittain.

    Palvelukatkon vaikutukset yritysasiakkaisiin

    Paperiset asiakirjat voit jättää palvelukatkon aikana Verohallinnon päätoimipaikkoihin sekä Vallilan kirjaamoon Helsingissä (Vääksyntie 4) klo 8-16.15. Päätoimipaikat sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Maarianhamina, Oulu, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

    Lähde: Verotieto Oy


    14.10.2016

    RekryKoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä

    Verohallinto on antanut kannanoton ”RekryKoulutus tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä” (Dnro: A112/200/2016, 13.10.2016) kysymykseen ”Miten työnantajan ja TE-toimiston yhdessä toteuttamaa RekryKoulutus-järjestelyä käsitellään koulutukseen osallistuvan henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä sekä työnantajan tuloverotuksessa?”.

    RekryKoulutus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. RekryKoulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta, kuitenkin vähintään on 10 koulutuspäivää. Koulutus antaa opiskelijalle pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Koulutuksen hyväksytysti suorittanut henkilö lähtökohtaisesti työllistyy koulutusta järjestäneeseen työnantajan palvelukseen. Henkilö voi työllistyä myös vuokratyövoimaa tarjoavaan yritykseen tai toimeksiantosuhteeseen.

    RekryKoulutuksesta ei muodostu veronalaista etua koulutukseen osallistuvalle henkilölle. Niin myöskään koulutuksen järjestävällä työnantajalla ei ole velvollisuutta toimittaa ennakonpidätystä.

    RekryKoulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia koulutuksen kustantavan työnantajan elinkeinotulon verotuksessa.

    Lähde: Verotieto Oy


    3.10.2016

    Työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta pienenee

    Hallituksen antaman lakiesityksen (He 170/2016 mukaan vuonna 2017 palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua nostettaisiin 0,45 prosenttiyksikköä ja työnantajan osuus pienenee saman verran. Ehdotetut muutokset ovat osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemää kilpailukykysopimusta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärään ei ehdoteta muutosta vuodelle 2017.

    Palkansaajat

    Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,60 prosenttia palkasta.

    Työnantajat

    Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,80 prosenttia, jos palkkasumma on korkeintaan 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 3,30 prosenttia palkasta.

    Yrityksen osaomistajat

    Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,70 prosenttia (0,46 % vuonna 2016) palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia (1,00 % vuonna 2016) palkasta.

    Lähde: Verotieto Oy


    28.9.2016

    Korkotulojen verotus

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Korkotulojen verotus, dnro: A44/200/2014. Ohje käsittelee luonnollisen henkilön saamien korkotulojen verotusta.

    Jos omistaja lainaa varojaan yritykselleen, katsotaan yrityksen maksamasta korosta pääomatuloksi vain käypää korkoa vastaava korko (KVL 1994/22). Kun osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, osakkaalle maksettavana kohtuullisena koron määränä voidaan pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.

    Muissa tapauksissa osakkaan yhtiölle antama laina rinnastetaan osakkaan tekemään sijoitukseen. Kohtuullinen korko voidaan määritellä tällöin lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotason, esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella. Tätä määrää voidaan katsoa vastaavan valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.

    Lähde: Verotieto Oy


    31.8.2016

    Vuoden 2015 verotuspäätösten postittaminen on alkanut

    Verohallinto tiedottaa. Korjattujen vuoden 2015 verotuspäätösten postittamien on alkanut. Verovelvollinen voi saada korjatun verotuspäätöksen, vaikka hän ei olisi muuttanut keväällä saapuneen veroilmoituksen tietoja. Verohallinto on voinut saada korjattua tietoa muualta, esimerkiksi työnantajilta.

    Uusi verotuspäätös korvaa keväällä tulleen verotuspäätöksen. Keväällä saapunut verotuspäätös on lopullinen, jos veroilmoitukseesi ei ole tullut muutoksia. Puolisot voivat saada päätökset eri aikaan.

    Verohallinto maksaa vuoden 2015 veronpalautukset tilille 29.11.2016.

    Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on 25.11.2016 ja toinen 1.2.2017. Summa on jaettu kahteen erään, jos jäännösveron määrä on 170 euroa tai enemmän. 

    Vuoden 2015 verotustiedot ovat julkisia ja nähtävillä verotoimistoissa 1.11.2016 alkaen.

    Lähde: Verotieto Oy


    12.8.2016

    Valtiovarainministeriön vuoden 2017 talousarvioesityksen veromuutoksia

    Yrittäjävähennys

    Kannusteita yrittäjyyteen vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä. Jatkossa elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tulona.

    Tappioiden vähentäminen

    Osakeyhtiöiden tappioiden vähennyskelpoisuutta laajennetaan.

    Arvonlisäverotus

    Pienten yritysten maksuvalmiutta vahvistetaan ottamalla käyttöön maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys. Yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annettaisiin mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti. 

    Myynnin arvonlisävero suoritettaisiin vasta siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana myyjä saa ostajalta maksun. Nykyisin vero tilitettävä pääsääntöisesti tavaran toimittamis- tai palvelun suorittamisajankohdan mukaan.

    Lisäksi neljännesvuositilitykseen oikeuttava liikevaihtoraja nostetaan 50 000 eurosta 100 000 euroon ja kalenterivuositilitykseen oikeuttavaa raja 25 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2017 alussa.

    Ansiotulojen verotus

    Palkansaajien verotus kevenee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Työn verotus kevenee 415 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien maksurasitukseen ja eläkkeensaajien verotukseen tehdään vastaavan suuruinen kevennys, noin 130 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kustannustason nousua vastaavasti, mikä vähentää verotuloja noin 190 milj. eurolla.

    Kotitalousvähennys 

    Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi kotitalousvähennystä kasvatetaan. Kotitalousvähennyksen suuruus korotetaan 50 prosenttiin (tällä hetkellä 45 %), kun työ ostetaan ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä. Vastaava korotus tehdään kotitalousvähennyksen määrään, kun vähennyspiirissä olevasta työstä maksetaan palkkaa.  

    Perintö- ja lahjaverotus

    Yritystoiminnan edellytyksiä vahvistetaan keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Metsätilan sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön lahjaveron perusteella myönnettävä metsälahjavähennys.

    Lähde: Verotieto Oy


    3.8.2016

    Yrittäjävähennys käyttöön 2017?

    Lakiluonnoksen mukaan yrittäjien verotuksessa otettaisiin käyttöön yrittäjävähennys, jota sovellettaisiin vuodelta 2017 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

    Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)

    Liike- ja ammattitoiminnasta saadusta elinkeinotoiminnan veronalaisesta tuloksesta vähennettäisiin verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tulona. Lisävähennys tehtäisiin elinkeinotoiminnan verovuoden tulosta, josta on vähennetty vähennyskelpoiset menot sekä vanhat tappiot.

    Henkilöyhtiöt ja muut elinkeinoyhtymät

    Elinkeinotoiminnan veronalaisesta tuloksesta vähennettäisiin verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tulona. Lisävähennys tehtäisiin elinkeinotoiminnan verovuoden tulosta, josta on vähennetty vähennyskelpoiset menot sekä vanhat tappiot ja verovapaat osingot.

    Vähennyksen jälkeen verotettavaksi jäävä tulo jaettaisiin verotettavaksi ansio- tai pääomatulona nykyisin voimassa olevan käytännön mukaisesti.

    Lähde: Verotieto Oy


    1.8.2016

    Omavero korvaa Verotilipalvelun

    Vuoden 2017 alussa Verotili-palvelu korvataan OmaVero-palvelulla. Uudessa palvelussa on samat toiminnallisuudet uudistuneessa muodossa. Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.

    OmaVero-palvelussa voit antaa ilmoitukset oma-aloitteisista veroista sekä maksaa verot verkkomaksulla. Palvelusta näet myös kuukausittaisen yhteenvedon maksuista ja palautuksista (vastaa sisällöltään nykyistä verotiliotetta). Lisäksi näet mahdolliset huomautukset maksamattomista veroista. 

    Tunnistautumiseen ei tule muutoksia, OmaVeroon kirjaudutaan samoin kuin Verotili-palveluun. Asiakkaan ei tarvitse tehdä muutoksia nykyisiin Katso-valtuuksiinsa, sillä Verotili-palvelua varten annetut valtuudet ovat käytössä myös OmaVerossa.

    Verotili-palvelun poistumisen seurauksena monet termit, kuten verotiliote ja kausiveroilmoitus, jäävät pois käytöstä.

    Lähde: Verotieto Oy


    1.8.2016

    Verotusmenettely ja veronkanto 2017

    Verotusmenettely ja veronkanto muuttuvat vuoden 2017 alusta Eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esityksen He 29/2016. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2017. Uudet säännökset koskevat verovuodelta 2017 toimitettavaa verotusta (tilikausi päättyy 2017) sekä lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkaneiden verokausien verotusmenettelyä ja muutoksenhakua joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Lain voimaantulon jälkeen tehdyn Verohallinnon päätöksen muutoksenhakuun sovelletaan uusia muutoksenhakua koskevia säännöksiä, vaikka päätös koskisi ennen lain voimaantuloa päättynyttä verovuotta tai verokautta. Kuitenkin verovuoden 2016 säännönmukaista verotusta koskevaan verotuspäätökseen haetaan muutosta lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. 

    Veronkannossa ja siihen liittyvässä Verohallinnon päätöksenteossa sovelletaan uusia säännöksiä lain voimaantulon jälkeen myös sellaisten veroerien käsittelyssä, jotka ovat muodostuneet ennen lain voimaantuloa tai jotka koskevat lain voimaantuloa edeltänyttä aikaa.

    Lisätietoa linkistä: He 29/2016

    Lähde: Verotieto Oy


    23.6.2016

    Yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi (dnro: A52/200/2015). Ohjeessa käsitellään millä edellytyksillä yritys voidaan muuttaa osakeyhtiöksi ilman veroseuraamuksia  ja kuinka muutos vaikuttaa siirtyvän yritystoiminnan verotukseen. Lisäksi käsitellään toimintamuodon muutoksen vaikutusta verovastuuseen.

    Osakeyhtiötä edeltäneen yritysmuodon verovuosi päättyy osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemispäivää edeltävään päivään. Vastaavasti osakeyhtiön verovuoden ensimmäinen päivä on päivä, jona osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin. Toimintamuodon muutoksessa osakeyhtiöksi muutettua yritystä verotetaan osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemistä edeltävältä ajalta osakeyhtiötä edeltänyttä yritysmuotoa koskevien säännösten mukaan.

    Kirjanpidossa siirtovelaksi kirjattua yksityisen elinkeinonharjoittajan (maksuunpantua tai -panematonta) tuloverovelkaa ei pidetä elinkeinotoiminnan velkana. Tuloverovelkaa ei verotuksessa katsota toimintamuodon muutoksen jälkeen osakeyhtiön velaksi. Verovelkaa ei siten voida maksaa osakeyhtiön varoista ilman osakkeenomistajalle tulevia veroseuraamuksia. Vastaavia periaatteita sovelletaan myös muihin toimintamuodon muutosta edeltävänä aika syntyneisiin luonnollisen henkilön verovelkoihin. Henkilöyhtiön verovelkoihin sovelletaan vastaavia periaatteita. Yhtiön osakkaan verovelat eivät siirry perustettavalle yhtiölle, joten niin ei katsota toimintamuodon muutoksen jälkeen osakeyhtiön velaksi, eikä niitä siten voida maksaa osakeyhtiön varoista ilman osakkeenomistajalle tulevia veroseuraamuksia. Samaa sääntöä sovelletaan verovelkoihin, joista henkilöyhtiö ja osakas ovat yhteisesti vastuussa.

    Lähde: Verotieto Oy


    13.6.2016

    Peruskorko edelleen 0,00 %

    Valtiovarainministeriö tiedottaa vahvistaneensa peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2016 alkaen vuoden 2016 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia. Peruskorko vaikuttaa verotuksessa mm. seuraavissa tilanteissa:


    20.3.2016

    Arvonlisäveron vähennysoikeus

    Verohallinto on julkaissut ohjeen Arvonlisäveron vähennysoikeudesta (dnro:A80/200/2015). Ohjeessa käsitellään arvonlisäveron vähennysoikeuteen liittyviä kysymyksiä.

    Kun arvonlisäverovelvollinen harjoittaa sekä arvonlisäverollista toimintaa että arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, arvonlisäverovelvollisen on tiedettävä, mihin toimintaan hänen tekemänsä hankinnat kohdistuvat. Alv:n vähennysoikeus määräytyy tämän perusteella.

    Arvonlisäverovelvollisella on oikeus vähentää niiden hankintojen alv, jotka kohdistuvat suoraan ja välittömästi hänen harjoittamaansa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Sen sijaan niiden hankintojen arvonlisäveroa, joka kohdistuu suoraan ja välittömästi hänen harjoittamaansa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan toimintaan, ei saa vähentää.

    Jos arvonlisäverovelvollinen harjoittaa vain arvonlisäverollista toimintaa, hänellä on oikeus vähentää yleiskulujen arvonlisäverot kokonaisuudessaan. Kun arvonlisäverovelvollinen harjoittaa sekä arvonlisäverollista että arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa, yleiskulujen arvonlisäveron vähennysoikeus määräytyy sen perusteella, missä suhteessa yleiskuluina pidettäviä hankintoja voidaan katsoa käytettävän arvonlisäverollisessa toiminnassa ja missä suhteessa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomassa toiminnassa.

    Lähde: Verotieto Oy


    19.2.2016

    Verovelvollisella yrityksellä vastuu veroilmoituksen oikeellisuudesta

    Verohallinto tiedottaa, että verovelvollisen huolellisuusvelvoite pääverolomaketta täytettäessä on korostunut. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 10.2.2016 kolme veronkorotusta koskevaa päätöstä (KHO:2016:16, KHO:2016:15, KHO10.2.2016 T:406, Korkeimman hallinto-oikeuden veronkorotusta koskevista uusista päätöksistä ilmenee, että pääverolomakkeella on olennainen merkitys yritysverotuksen toimittamisen perusteena.

    Veronkorotus voidaan määrätä VML 32 §:n 3 momentin perusteella (olennaisesti väärä veroilmoitus tieten tai törkeästä huolimattomuudesta), jos yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden olennaista veronalaista tuloa tai vähennyskelvotonta menoa ei ole ilmoitettu pääverolomakkeella. Merkitystä ei ole sillä, että erä on ilmoitettu veroilmoituksen liitteenä annetulla liitelomakkeella.

    Verovelvollisella yhtiöllä on vastuu veroilmoituksen oikeellisuudesta. Verovelvollisen huolellisuusvelvoite on korostunut Verohallinnon siirryttyä verotuksen toimittamisessa massamenettelyyn. Se tarkoittaa, että veroilmoituksia käsitellään automaattista tietojenkäsittelyä hyödyntäen ja että veropäätöksiä syntyy myös automaattisesti ilman verovirkailijan tapauskohtaista käsittelyä.


    4.1.2016

    Tärkeitä lukuja 2016

    Verovapaat korvaukset

    Työntekijän palkasta perittävät maksut

    Työnantajan maksut


    8.12.2015

    Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2016

    Kilometrikorvaus

    • 43 senttiä / km
    • perävaunu: +7 senttiä / km
    • matkustaja: +3 senttiä / matkustaja / km

    Päivärahat, työmatkan kesto

    • yli 6 h: 19 euroa (osapäiväraha)
    • yli 10 h: 40 euroa (kokopäiväraha) 

    Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

    Ateriakorvaus

    • 10 euroa

    Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.

    Lähde: Verotieto Oy